JYUnity

Syksyllä 2018 julkisuudessa käyty Move!-keskustelu on painottunut voimakkaasti aikuisten, ilmeisesti heidän omista koulukokemuksistaan johtuviin käsityksiin koululaisten kunnon mittaamisesta. Nykykoululaisten näkökulma keskusteluista on jäänyt huomiotta. Käynnissä olevassa tiedekunnan tutkimusprojektissa kartoitetaan koululaisten tunne- ja motivaatiokokemuksia yleensä koululiikuntaa sekä Move!-liikuntatunteja kohtaan.

Vielä julkaisemattomasta tuoreesta tutkimusaineistosta on analysoitu oppilaiden Move!-tuntien ja muiden liikuntatuntien aikana kokemia ahdistuksen ja ulkoisen motivaation kokemuksia. Tulokset osoittavat, että liikuntatunneilla on hyvin vähän ahdistusta. Sen lisäksi oppilaiden ahdistusten ja ulkoisen motivaation kokemuksissa ei ole eroa Move!-tuntien ja tavallisten liikuntatuntien välillä. Ei ole siis perusteita olettaa, että Move!-mittaukset korostaisivat vertailua, suorittamista, ulkoisia motiiveja osallistua tai että se veisi lapsilta liikuntakipinän.

Perusopetuksen opetussuunnitelmassa liikuntaoppiaineessa kielletään Move!-mittausten tulosten käyttäminen arvioinnin perusteena.

Perusopetuksen opetussuunnitelmassa liikuntaoppiaineessa kielletään Move!-mittausten tulosten käyttäminen arvioinnin perusteena. Tämä muutos on käänteentekevä oppilaiden motivaatiota ja tunnekokemuksia ajatellen. Mittauksia ei enää tehdä arvosanan tai opettajan takia, vaan heitä itseään varten. Kyse on sisäisestä motivaatiosta liikkua ja oppilaan kannustamisesta kehittämään fyysistä toimintakykyään. Nykypäivän koululiikunnassa liikunnallinen pätevyys ja liikuntanumero eivät ole yhtä kuin Cooperin tai kuntotestin tulos.

Move!-järjestelmän merkittävin saavutus on luultavimmin koululiikunnan ja kouluterveydenhuollon välisen yhteistyön alkaminen. Se on ainutlaatuista koko maailmassa. Yhteistyö on vasta lähtöviivalla, mutta sillä on valtaisa potentiaali lasten ja nuorten hyvinvoinnin edistäjänä. Koululiikunnasta on tullut hyvinvointioppiaine, jossa oppilaat tutkimusten mukaan viihtyvät erittäin hyvin.

Move!-järjestelmän taustalla laaja tutkimustieto

Opetus- ja kulttuuriministeriö sekä Opetushallitus tilasivat vuonna 2010 liikuntatieteelliseltä tiedekunnalta fyysisen toimintakyvyn seurantajärjestelmän eli Move!:n kehittämistyön. Taustalla oli huoli lasten ja nuorten fyysisen toimintakyvyn ja terveydentilan heikkenemisestä. Järjestelmän kehitystyön lähtökohtana oli hyödyntää viimeisin saatavilla oleva tieteellinen tieto siitä, mitkä asiat motivoivat lapsia ja nuoria kohti terveyttä ja hyvinvointia edistävää liikunnallista elämäntapaa.

Perusopetuksen opetussuunnitelmassa Move! ohjaa liikuntatuntien sisältöjä monipuolisesti oppilaiden motorisia perustaitoja harjaannuttaviksi. Se auttaa ymmärtämään fyysisen aktiivisuuden sekä liikunnan laadun yhteyttä toimintakykyyn sekä antaa yhden konkreettisen tavan tutustua oman toimintakyvyn seuraamiseen osana 5. ja 8.-luokalla tehtäviä Move!-mittauksia. Se on myös kiinteä osa kouluterveydenhuollon järjestämiä laajoja terveystarkastuksia.