Kotimaan- ja maailmanpolitiikan viimeaikaiset käänteet ovat esimerkkejä siitä, miten kielellä vaikutetaan, ylläpidetään olemassa olevaa, rakennetaan uutta, luodaan ongelmia ja ratkaistaan niitä. Kielellä on keskeinen rooli maailman ymmärtämisessä ja sen muuttamisessa, ja siksi monipuolinen kielitaito on olennainen osa akateemisesti koulutetun asiantuntijan osaamista. Mutta mitä on monipuolinen kielitaito ja kuka sen määrittelee?

Käsitys kielestä ja kielitaidosta on muuttunut viime vuosikymmeninä merkittävästi. Kieli ei ole vain sanoja ja rakenteita, vaan ennen kaikkea toimintaa. Se avaa ja sulkee ovia erilaisiin yhteisöihin; esimerkiksi oman tieteenalan kielen oppiminen avaa opiskelijalle oven tiedeyhteisöön ja sen käytänteisiin. Monipuolinen kielitaito avaa monenlaisia uramahdollisuuksia sekä mahdollistaa sen, että pystymme seuraamaan, mitä ympärillämme tapahtuu paikallisesti ja maailmanlaajuisesti.

Globaali maailma ja suomalainen yhteiskunta tarvitsevat vastuullisia ja vuorovaikutustaitoisia asiantuntijoita, jotka pystyvät yhdessä ratkomaan monimutkaisia, tieteenalarajoja ylittäviä ongelmia. Päätöksenteko ja johtaminen tapahtuvat yhä enenevässä määrin neuvotellen ja yhteistä ymmärrystä tavoitellen. Monialaisissa tiimeissä tarvitaan yhteistyötaitoja ja yhteisöllisen ongelmanratkaisun taitoja.

Tiedeyhteisössä olemme jatkuvasti uuden tiedon äärellä, mutta tiede on aivan liian tärkeä asia jaettavaksi vain tiedeyhteisön sisällä. Tutkijan on siis hallittava oman alansa tieteellinen viestintä, mutta osattava myös kertoa tutkimustuloksista yleistajuisesti ja ymmärrettävästi.

Monitieteisyys puolestaan nostaa esiin sen, että käsitteiden merkitykset vaihtelevat tieteenalojen välillä ja ovat sidoksissa kunkin tieteenalan tapaan hahmottaa maailmaa. Käytämme samoista ilmiöistä eri käsitteitä ja samoja käsitteitä eri ilmiöistä. Esimerkiksi vuorovaikutus voi tarkoittaa eri asioita kauppatieteilijälle, fyysikolle ja viestintätieteilijälle. Käsitteet heijastelevat sitä, miten ymmärrämme ja hahmotamme asioita. Ne yhdistävät ja erottavat.

Olipa kyse sitten opiskelusta, tutkimuksen tekemisestä tai muusta asiantuntijatyöstä, perusluonne on sama: haemme, käsittelemme, arvioimme ja tuotamme erilaista tietoa erilaisiin tarkoituksiin. Kaikkea tätä tehdään yhä enemmän yhteisöllisesti, erilaissa verkostoissa ja erilaisia digitaalisia työkaluja hyödyntäen.

Tämän päivän ja tulevaisuuden asiantuntijatyössä tarvitaan monipuolista vuorovaikutusosaamista, ymmärrystä eri kulttuureista sekä kykyä lukea ja tuottaa erilaisia tekstejä. Tällainen osaaminen ei kehity itsestään, vaan vaatii pitkäjänteistä ja tavoitteellista harjoittelua.

Juuri käynnistynyt opetussuunnitelmatyö tarjoaa hyvän alustan rakentaa yhteistä ymmärrystä siitä, mitä opiskelijoidemme pitäisi valmistuttuaan osata, miten eri tavoin osaamista voidaan todentaa sekä millaiset sisällöt ja toimintatavat tukevat sellaisen osaamisen kehittämistä ja osoittamista.

On myös tarpeen uudistaa sitä, miten puhumme viestintä- ja kieliosaamisen kehittymisestä yliopistotasolla.

Yksi askel tähän suuntaan on se, että yliopiston kielikeskus on elokuun alusta lähtien Monikielisen akateemisen viestinnän keskus Movi.

Monikielinen akateeminen viestintä on tavoitteellista kielten käyttämistä erilaisissa tilanteissa, eri tavoin ja erilaisiin tarkoituksiin – tietenkin vuorovaikutuksessa toisten ihmisten ja toimintaympäristömme kanssa. Se on sekä osaamista että toimintakulttuuria, jota rakennamme toiminnallamme ja valinnoillamme joka päivä.

Juha Jalkanen
Varajohtaja, yliopistonlehtori, FT
Yliopiston kielikeskus

Keskustele

  Tilaa  
Ilmoita

Tilaa tuoreimmat JYUNITY-jutut näppärästi sähköpostiisi. Voit tarvittaessa peruuttaa tilauksesi koska tahansa.