JYUnity

Kansainvälisen arviointitutkimuksen tulokset julkaistiin joulukuun alussa. Tässä TIMSS-tutkimuksessa arvioitiin peruskoulun 4.- ja 8.-luokkalaisten matematiikan ja luonnontieteiden osaamista. Tutkimus vahvistaa aiempien arviointitutkimuksien tulokset: heikkojen osaajien määrä kasvaa Suomessa. Hyvä uutinen on, että myös hyvin menestyneiden oppilaiden määrä on kasvanut kautta linjan aiemmista vuosista poiketen, kirjoittaa tutkimuksen kansallinen koordinaattori Jouni Vettenranta.

Suomalaisoppilaiden osaamistulokset ovat heikentyneet vuosikymmenen ajan. Nyt viimeisissä tutkimuksissa tämä lasku on loiventunut, mutta silti erityisesti 8.-luokkalaisten heikosti menestyneiden oppilaiden määrän voimakkaana jatkuva kasvu huolestuttaa aiempia vuosia enemmän. Tämän huolen vastapainoksi 4.-luokkalaisten osaaminen on säilynyt hyvänä ja kohtuullisen tasa-arvoisena, ja myös hyvien osaajien määrä on kasvanut kautta linjan aiemmista vuosista poiketen.

Eihän kaikkien tarvitse osata matematiikkaa tai luonnontieteitä, sanoo moni. Koululaitoksen tehtävänä on paitsi auttaa lapsia ja nuoria kohti täysipainoista aikuisuutta, myös jakaa osaltaan kansalaisia soveltuville opiskelu- ja työurille. Hyvien osaajien määrän kasvu ylläpitää toivoa siitä, että meillä tulevaisuudessakin on riittävästi lahjakkaita oppilaita koulutettaviksi vaativiin kehittyvän yhteiskunnan avaintehtäviin – kun vaan motivaatiota opiskella riittäisi.

Oppilailla ja heidän läheisillään on luonnollisesti omia tulevaisuuden toiveita tai näköaloja, jotka eivät välttämättä käy yksiin yhteiskunnan tavoitteiden kanssa. Myös perheiden ongelmat, koulutuksen arvostuksen ja saadun tuen puute saa monet oppilaat näkemään tulevaisuuden tavoitteiden saavuttamisen jonkin muun kuin koulutuksen kautta.

Meidän aikuisten tehtävänä on muistuttaa, että jos haluaa ymmärtää maailmaa – osallistua keskusteluun ilmastonmuutoksesta, täyttää veroilmoituksen tai saada rahat riittämään kuun loppuun – täytyy osata edes tyydyttävästi lukea, kirjoittaa, laskea ja hahmottaa ympäristön lainalaisuuksia.

Opettajat ovat tämän koulutuksessaan sisäistäneet, mutta yhä nopeammin muuttuvassa maailmassa tarvitaan jatkuvaa tietojen ja taitojen päivittämistä. Suomalaiset opettajat ovat maailman korkeimmin koulutettuja, mutta osallistuvat vähiten maailmassa täydennyskoulutukseen.

Opettajat ymmärtävät, että ainoa mikä pysyy, on muutos. Sitä heikompaa oppilasta pitäisi ehtiä tukemaan ja motivoimaan, mutta toiselle hyvälle oppilaalle pitäisi taas kyetä antamaan riittävästi haasteita. Yli puolet suomalaisopettajista vastasikin TIMSS-opettajakyselyssä kehittymistarpeikseen teknologian integroimisen opetukseen, oppilaiden kriittisen ajattelun tai tutkimustaitojen parantamisen ja oppilaiden yksilöllisten tarpeiden huomioinnin.

Elämän tavoitteita ja suuntaa on usein vaikea hahmottaa vielä kypsällä aikuisiälläkään. Tämän vuoksi meidän yhteiskuntana, vanhempina ja opettajina on syytä sitkeästi jatkaa lasten ja nuorten kannustamista maailman parempaan ymmärtämiseen. Eikä se parempi ymmärrys aina tekisi pahaa aikuisillekaan.

Jouni Vettenranta

Kirjoittaja on yliopistotutkija ja TIMSS-tutkimuksen kansallinen koordinaattori Koulutuksen tutkimuslaitokselta.

Lisätietoja

Jouni Vettenranta, Jenna Hiltunen, Jenni Kotila, Piia Lehtola, Kari Nissinen, Eija Puhakka, Jonna Pulkkinen, Antti Ström. (2020.) Perustaidoista vauhtia koulutielle. Neljännen luokan oppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen. Kansainvälinen TIMSS-tutkimus Suomessa. Koulutuksen tutkimuslaitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8473-1

Jouni Vettenranta, Jenna Hiltunen, Jenni Kotila, Piia Lehtola, Kari Nissinen, Eija Puhakka, Jonna Pulkkinen, Antti Ström. (2020.) Tulevaisuuden avaintaidot puntarissa. Kahdeksannen luokan oppilaiden matematiikan ja luonnontieteiden osaaminen. Kansainvälinen TIMSS-tutkimus Suomessa. Koulutuksen tutkimuslaitos. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-8474-8

TIMSS-hanketta johtaa TIMSS and PIRLS International Study Center Bostonin yliopistosta. Kansainväliseen tutkimuskonsortioon kuuluvat lisäksi IEA:n Sekretariaatti, joka sijaitsee Alankomaissa, sekä IEA:n Data Processing and Research Center Hampurista.

Suomessa TIMSS-tutkimushankkeen toteuttamisesta vastaa Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos, ja Kansainvälisen arvioinnin tutkimustiimiä johtaa tutkimusprofessori Juhani Rautopuro. TIMSS-tutkimuksen kansallisena koordinaattorina sekä luonnontieteiden asiantuntijana toimii yliopistotutkija Jouni Vettenranta ja matematiikan asiantuntijana projektitutkija Jenna Hiltunen. Lisäksi tutkimuksessa ovat mukana yliopistotutkija Kari Nissinen, suunnittelijat Eija Puhakka ja Virva Nissinen, projektitutkijat Jenni Kotila ja Piia Lehtola, projektisihteeri Suvi Lähteinen sekä tutkimusavustaja Antti Ström. Tutkimusta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö.