JYUnity

Matematiikan ja luonnontieteiden suosio kasvaa lukiolaisten keskuudessa. Luonnontieteiden nosteelle on monia syitä. Jyväskylän yliopistosta valmistuville maistereille monitieteiset ja innovatiiviset aineyhdistelmät ovat valttikortti työelämään: esimerkiksi matematiikkaa ja erityispedagogiikkaa tai fysiikkaa ja taloustieteitä yhdistämällä syntyy haluttua laaja-alaista osaamista, kirjoittaa koulutuksesta vastaava varadekaani Maija Nissinen matemaattis-luonnontieteellisestä tiedekunnasta.

Mediassa on nostettu kevään aikana esille matematiikan ja luonnontieteiden suosion kasvu lukiolaisten keskuudessa. Pääasiallisena syynä on pidetty ylioppilastutkinnon pisteytysmallia. Luonnontieteilijänä uskon, että matematiikka ja luonnontieteet itsessään ovat lukiolaiselle kiinnostavia ja motivoivia aineita.

Pistetysmalli-keskustelu usein myös kärjistää ja polarisoi vastakkainasetteluun humanististen aineiden, kuten kielien, ja matemaattis-luonnontieteellisten aineiden välille. Näin ei pitäisi olla: luonnontieteilijä tarvitsee kieli- ja viestintätaitoja jokapäiväisessä työssään ja humanisti tai yhteiskuntatieteilijä hyötyy loogisesta ajattelusta ja luonnon perusilmiöiden ymmärtämisestä.

Monitieteisyys ja laaja-alainen sivistys ja osaaminen ovat modernin työelämän valttikortteja: tärkeää ei ole kapea erikoisosaaminen tietyllä alalla, vaan kyky soveltaa osaamistaan laajempaan kontekstiin, hankkia ja tuottaa uutta tietoa laaja-alaisesti ja ymmärtää avarakatseisesti kanssakeskustelijoita toisilta tieteenaloilta.

Tärkeäksi taidoksi nousee myös taito viestiä osaamisestaan ja työstään. Vain tällä tavalla voidaan ratkaista suuria globaaleja kysymyksiä kestävästä kehityksestä ilmastonmuutoksen kautta pandemian aiheuttamiin lääketieteellisiin, yhteiskunnallisiin ja taloudellisiin ongelmiin.

Monitieteisiä tutkintoja edistetään matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa

Matemaattis-luonnontieteellisessa tiedekunnassa koulutuksen kehittämisen keskiössä on monitieteisyyden mahdollistaminen tutkinnoissa. Opiskelijalla on mahdollisuus valita ja suunnata opintojaan laajasti tiedekunnan sisällä ja koko yliopiston tarjontaa hyödyntäen.

Poikkitieteellinen nanotieteen koulutus on jo yli 15 vuoden ajan kouluttanut laaja-alaisesti luonnontieteitä ymmärtäviä asiantuntijoita yhteiskunnan eri sektoreille. Luonnontieteiden aineenopettaja ja luokanopettajakoulutuksessa opiskellaan laaja-alaisesti kasvatustiedettä matematiikan tai kemian lisäksi.

Varadekaanina minua ilahduttaa, kun valmistuvan maisterin tutkintotodistuksessa innovatiivisia ja monipuolisia aineyhdistelmiä: kemiaa ja filosofiaa, matematiikkaa ja erityispedagogiikkaa, biologiaa ja yhteiskuntatieteitä tai fysiikkaa ja taloustieteitä.

Kemian aineopintokurssilla istuva kasvatustieteilijä tai liikunnan opiskelija ilahduttavat yhtä lailla kemian professorin mieltä.

Matematiikan ja luonnontieteen osaajille on kysyntää työelämässä. Urapolut ovat moninaisia, työnimikkeiden kirjo on valtava ja alumnimme ovat työllistyneet ympäri maailmaa. Tiedekunnassa on viimeisen vuoden aikana kerätty alumneilta uratarinoita motivoimaan hakijoita ja opiskelijoita ja kertomaan myös sidosryhmille alumniemme osaamisesta ja ammattitaidosta.

Alumnitarinoista välittyy poikkeuksetta arvostus koulutustamme kohtaan ja toisaalta myös opinnoissa saatujen metataitojen ja tiedon soveltamisen tarpeellisuus.

Useampi alumni kokee jälkiviisaana, että poikkitieteellisistä ja tiedekuntarajoja ylittävistä opinnoista olisi ollut hyötyä.

Jatkuvan oppimisen kehittyvä tarjonta onneksi mahdollistaa osaamisen täydentämisen ja päivittämisen myös tutkinnon valmistumisen jälkeen. Rohkaisen opiskelijoitamme rakentamaan omannäköisiään opintopolkuja ja näkemään opintopolun elämän mittaisena matkana. Tutkinto on vain välietappi sivistyksen tiellä.

Maija Nissinen

Kirjoittaja on kemian prosessori ja koulutuksesta vastaava varadekaani Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisessä tiedekunnassa.