Pääministeri Antti Rinteen hallituksen budjettiesitys vuodelle 2020 julkistettiin 17.9. Talousarviossa hallitus linjasi ensimmäiset toimenpiteensä hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamiseksi.

Rinteen hallitus tavoittelee 75 prosentin työllisyysastetta, 60 tuhannen työpaikan lisäystä ja 4.8 prosentin työttömyysastetta vuonna 2023. Myös julkisen talouden oletetaan olevan tasapainossa. Tosin edellyttäen, että suhdannetilanne on normaali.

Taloustiede antaa välineitä suhdannekehityksen ja talouspolitiikan arviointiin. Näillä eväillä teen ennusteen hallituksen talouspoliittisten tavoitteiden toteutumisesta.

Arvioinnin kohteeksi otan hallitusohjelman työmarkkinatavoitteet. Tämä on riittävää, sillä niissä epäonnistuminen vie pohjan myös muilta tavoitteilta.

Tein vastaavan arvion Sipilän hallituksen tavoitteista (tiedeblogi 12.5.2015) ja niiden toteutumisesta (tiedeblogi 1.2. 2018).

Tällä kertaa ennustaminen on helpompaa. Tähän on kaksi syytä.

Ensiksi taloustavoitteet ovat haastavia suhteessa lähivuosien talousnäkymiin. Suhdannenäkökulmasta katsottuna Rinteen hallitus saa huonon lähdön. Tosin se on Sipilän hallitusta parempi.

Toiseksi hallituksen talouslinjaukset eivät herätä luottamusta. Talouspolitiikka on etupainoista ja näyttää populistiselta. Sekä pysyvät että kertaluonteiset menolisäykset katetaan pääosin joko velalla tai valtion omaisuuden myynnillä.

Myös hallituksen rooli ja sekaantuminen työmarkkinoiden toimintaan herättää huolta. Moni asia on jäämässä epäselväksi. Esimerkiksi se, osallistuuko hallitus työmarkkinaneuvotteluihin vai ei?  Epävarmuus on myrkkyä taloudelliselle aktiviteetille.

Ennusteeni on siten pessimistinen. Mitään neljästä päätavoitteista ei saavuteta.

Pääsyitä pessimismiin on kaksi. Työvoiman kysynnän kasvu vaatii ripeää talouskasvua. Tämä edellyttää suomalaisilta yrityksiltä kilpailukykyä ja markkinaosuuksien kasvua globaaleilla markkinoilla. Tämä ei tapahdu hetkessä, eikä hallitusohjelmassa ole kilpailukykyä edistäviä toimia. Päinvastoin. Passivoiviin tulonsiirtoihin painottuva talousarvio vähentää kannusteita ja heikentää toimintaedellytyksiä.

Työmarkkinatutkijoiden mukaan rakennetyöttömyyden taso on Suomessa noin 6-7 prosenttia. Tämä on hallituksen 4.8 prosentin työttömyystavoitetta selvästi korkeampi. Alle viiden prosentin työttömyystaso edellyttäisi rakenteellisia, työvoiman kysyntää ja tarjontaa lisääviä reformeja. Niihin hallituksen työpakista ei löydy välineitä.

Näyttää huonolta. Toivon hartaasti, että hallituskauden kattava ennusteeni olisi pahasti pielessä.

Jaakko Pehkonen, taloustieteen professori, Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu

Keskustele

  Tilaa  
Ilmoita

Tilaa tuoreimmat JYUNITY-jutut näppärästi sähköpostiisi. Voit tarvittaessa peruuttaa tilauksesi koska tahansa.