JYUnity

Opetuksen ja oppimisen kansainvälinen tutkimus TALIS 2018 (Teaching and Learning International Survey) vahvisti käsitystä suomalaisopettajista moniosaajina. Opettajan työn sisältö on monimuotoistunut ja pedagogisesti opettajan rooli on muuttunut. Perinteisen opettamisen lisäksi opettaja ohjaa, tutkii, kehittää, tiimiytyy, verkostoituu ja kansainvälistyy. Arvostettavaa on opettajien sitoutuminen, jolla he opettavat, johtavat, kantavat huolta ja ovat läsnä oppilailleen.

Vaikka tutkimuksen aineisto kerättiin ennen korona-aikaa vuonna 2018, tuloksia tarkasteltaessa olisi voinut jo ennakoida, miten hyvin opettajat selviytyivät kouluarjesta, jonka korona mullisti.

Tulokset nimittäin kertovat opettajien olevan innovatiivisia ja kykeneviä ottamaan haasteellisetkin tilanteet haltuun kehittämällä uusia ideoita opettamiseen ja oppimiseen.

Haasteita opettajien tieto- ja viestintätekniikan taidoissa

Opettajat tarvitsevat kehittämistä tieto- ja viestintätekniikan taidoissa. Vähiten suomalaisopettajat luottivat omiin kykyihinsä tukea oppilaiden oppimista digitaalisen teknologian avulla.

Opettajien osaaminen TVT-taidossa on kuitenkin lisääntynyt pikkuhiljaa. Suomessa tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen oppitunneilla lisääntyi opetuskäytänteistä eniten: vuonna 2013 opettajista 18 prosenttia ilmoitti käyttävänsä TVT:tä opetuksessa, kun vuonna 2018 vastaava osuus oli kasvanut 51 prosenttiin. Tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen opetuksessa oli viimeisen viiden vuoden aikana lisääntynyt TALIS-maista eniten Suomessa.

Kiinnostavaa onkin odottaa seuraavan TALIS 2024 -tutkimuksen tuloksia TVT-taitojen osalta siitä, miten korona-ajan digiloikka on vaikuttanut suomalaisopettajien pedagogisiin digitaitoihin.

Opettajien mentorointi vähäistä

Suomi erottui mentorointiohjelmien saatavuuden suhteen selvästi muista TALIS-tutkimukseen osallistuneista maista. Suomalaiskouluista vain vajaa viidennes tarjosi kaikille koulun uusille opettajille mentorointiohjelmaa, kun Ruotsissa sitä tarjottiin lähes joka toisessa koulussa.

Opettajan ensimmäiset työvuodet ovat tärkeimmät työhön kiinnittymisessä, ja siksi perehdytyksen täytyy olla suunnitelmallista.

Aloittelevat opettajat eivät saa jäädä yksin ammatillisen kehittymisensä kanssa. Perehdytyksellä tai sen puuttumisella on vaikutusta työyhteisöön sopeutumiseen ja yhteenkuuluvaisuuden tunteeseen, ja tätä kautta välittömästi työssä jaksamiseen.

Uuden opettajan haasteet ovat suuret, ja työn aloitusvuosia kuvaa usein yksinäisyys. Monissa kouluissa opettaja tekee työtään edelleen yksin suljettujen ovien sisällä. Kun perehdytys hoidetaan hyvin, se luo uudelle opettajalle turvallisen olon ja sillä on suuri merkitys myös työmotivaatiolle ja työhyvinvoinnille.

Kiinnostaako opettajan työ jatkossa?

Aikaisemmassa TALIS-tutkimuksessa (2013) nähtiin uhkana opettajan ammatin kiinnostuksen väheneminen. Tämä näkyi siinä, että opettajat kokivat ristiriitaa työn arvostuksen ja palkan suhteen. Ammatin houkuttelevuutta lisääviä tekijöitä ovat koulutuksen yleinen arvostus yhteiskunnassa, opettajien palkkataso, resurssit kouluarjessa ja urakehitys.

TALIS 2018 -tulosten perusteella nuorten opettajien keskuudessa opettajan ammatin arvostus on lisääntynyt. Opettajan ammatin ensisijaiseksi uravalinnakseen ilmoitti 75 prosenttia nuorten (alle 30-vuotiaiden) opettajien ikäryhmässä, kun vanhempien (vähintään 50-vuotiaiden) opettajien ikäryhmässä vastaava osuus oli 53 prosenttia.

Matti Taajamo, TALIS-tutkimuksen projektipäällikkö, Koulutuksen tutkimuslaitos
Eija Puhakka, TALIS-tutkimuksen apulaisprojektipäällikkö, Koulutuksen tutkimuslaitos