JYUnity

Työhyvinvoinnin edistämisen satsaukset ovat lisääntyneet viime vuosikymmeninä. Tämä näkyy työpaikkojen terveys- ja hyvinvointiohjelmien suosion kasvussa.

Suomen Olympiakomitean toimeksiannosta suoritetussa Henkilöstöliikuntabarometri 2019 -tutkimuksessa selvitettiin henkilöstöliikunnan tilaa Suomessa. Palkansaajien ja työnantajien mukaan keskeisimmät perusteet henkilöstöliikunnan tukemiselle ovat työkyvyn ja -vireen ylläpitäminen sekä työhyvinvoinnin ja terveydentilan parantaminen. Lisäksi henkilöstöliikunnan koetaan edistävän työpaikan tuottavuutta ja taloudellista tehokkuutta.

Tuki- ja liikuntaelinten sairaudet sekä mielenterveyden häiriöt ovat tavallisimpia työhön liittyviä terveysongelmia Suomessa ja maailmanlaajuisesti.

Viimeaikainen tutkimustieto osoittaa, että työpaikan harjoitteluinterventiot, kuten korkean intensiteetin voimaharjoitukset ja/tai integroitu terveydenhuolto, voivat vähentää kipua ja oireita työntekijöillä, joilla on pitkäaikaisia tuki- ja liikuntaelinsairauksia. Myös työpaikoilla toteutetut mielenterveysohjelmat ovat olleet kohtalaisen tuloksekkaita. Tehokkaimmiksi on todettu ohjelmat, jotka sisälsivät henkistä ja fyysistä terveyttä tukevia toimenpiteitä, monitahoisia mielenterveys- ja/tai psykososiaalisia ohjelmia ja jotka kohdistuivat tiettyihin ongelmiin, kuten ahdistuneisuushäiriöihin.

Työpaikkojen terveys- ja hyvinvointiohjelmista tuotetun tieteellisen näytön yhteen vetäminen on kuitenkin haasteellista. Ohjelmien määritelmä on hyvin laaja-alainen, sisältäen useita erilaisia tutkimusasetelmia ja ohjelmasisältöjä sekä pieniä otoskokoja. Näin ollen erilaisten ohjelmien terveydellisestä vaikuttavuudesta saatu tutkimusnäyttö on positiivisista havainnoista huolimatta edelleen rajoittunutta ja epäjohdonmukaista. Terveys- ja hyvinvointiohjelmien tulisikin olla tarpeeksi kattavia ja pitkiä, jotta niistä saataisiin pitkällä tähtäimellä mahdollisia taloudellista hyötyä.

Suomessa yleisimmin henkilöstölle tarjottuja aktiivisuuden kannustimia ovat mm. liikuntasetelit, henkilöstön liikuntapäivät, taukoliikunta ja kuntotestaukset.

Henkilöstöliikuntabarometri osoittaa kuitenkin, että liikkumisen seurantaan tai tapahtumiin osallistuminen eivät aktivoi vähiten liikkuvia.

Työnantajien mukaan noin puolet henkilöstöstä osallistuu säännöllisesti työnantajan tukemaan liikuntaan ja useampi kuin kaksi kolmesta ainakin silloin tällöin. Noin kolmannes henkilöstöstä ei siis edelleenkään reagoi millään tavoin, vaikka liikunnan tukimuotoja olisi tarjolla. Työnantajista 60 % ilmoitti aikovansa panostaa passiivisten liikkujien aktivointiin, mutta vain joka neljännellä työpaikalla on järjestettyjä tukimuotoja terveytensä kannalta riittämättömästi liikkuville.

Jyväskylän yliopisto aloitti tammikuussa 2019 terveys- ja hyvinvointiohjelman, joka liikuntaan kannustamalla tukee yliopiston henkilökunnan hyvinvointia ja työkykyä. Henkilökunta saa käyttää työtehtävien salliessa liikuntaan viikoittain kaksi tuntia työaikaa sopimalla asiasta esimiehen kanssa. Tämänkaltainen panostus ja viesti työnantajalta on yksi keino lisätä työhyvinvointia, yhteisöllisyyttä ja työtehoa, ja mahdollisesti se toimii myös yhtenä yliopiston vetovoimatekijänä rekrytoinnissa.

Uuden henkilöstöstrategian keskiössä on hyvinvoiva ihminen ja se näkyy yliopistomme toiminnassa. Liikkuva ja luova yliopistoyhteisö (LiLY) -hanke järjestää ensi keväänä matalan kynnyksen terveys- ja hyvinvointipäiviä yliopiston kampuksilla, joissa on mahdollista osallistua LIKES-tutkimuskeskuksen kanssa yhteistyössä suoritettaviin kuntoindeksimittauksiin.

LIKESin mittauksia on järjestetty mm. Keski-Suomen sairaanhoitopiirin henkilöstölle ja ne ovat olleet suosittuja ja helppoja osallistujalle. Paikalle voi tulla arkivaatteissa eivätkä testit aiheuta hikoilua. Mittauksista saa henkilökohtaisen palautteen lisäksi tietoa itselleen sopivista liikuntamahdollisuuksista. Terveys- ja hyvinvointipäiville ovat kaikki tervetulleita mukaan saamaan tietoa yliopiston hyvinvointia tukevasta toiminnasta ja alueen eri toimijoiden tarjoamista liikkumismahdollisuuksista. Tapahtumasta tulee lisää tietoa alkuvuoden aikana ja toimintaa on myös tarkoitus jatkaa syksyllä 2020.

LiLY-hanke kytkeytyy Keski-Suomen hyvinvoinnin osaamiskeskittymään KEHOon. KEHOn tavoitteena on, että Keski-Suomessa toimii kansainvälisesti kilpailukykyinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen, sosiaalisen hyvinvoinnin, liikunnan, urheilun ja kuntoutuksen osaamis- ja yrityskeskittymä.

Yliopiston strategian ja Osaava, luova ja hyvinvoiva ihminen -kehittämisohjelman yhtenä toimenpiteenä toteutetaan henkilöstöpalveluiden johdolla Hyvinvoiva opettaja -projektia. Projektissa kootaan yhteen ja tehdään näkyväksi olemassa olevia opettajien hyvinvointia tukevia toimintoja sekä haetaan hyvinvointia edistävien kokeilujen avulla uusia toimenpiteitä opetustehtävissä toimivien hyvinvoinnin tukemiseen työuran eri vaiheissa. Projektin aikana tehdään erilaisia kokeiluja yliopiston sisällä ja useiden yhteistyökumppaneiden kanssa. Opetushenkilöstön kokemusten perusteella laajennetaan myöhemmin palveluita koko yliopiston henkilökunnalle.

Tutkijatohtori Matti Munukka ja apulaisprofessori Mikaela von Bonsdorff

Liikuntatieteellinen tiedekunta ja Gerontologian tutkimuskeskus