JYUnity

Alakouluissa parhaiten ja heikommin menestyvien oppilaiden erot ovat useita perusopetuksen kouluvuosia. Kehityksen katkaisemiseksi tarvitaan vankkaa eri alojen asiantuntijoiden yhteistyötä kuin peruskoulun käynnistämisessä aikanaan, kirjoittaa tutkimusprofessori Juhani Rautopuro.

Suomalaisen peruskoulun peruskivi ja arvopohja on koulutuksellisen tasa-arvon vahvistaminen, opetuksen saatavuuden varmistaminen sekä nuorten osaamistason nostaminen. Viime vuosina on kuitenkin käyty vilkasta keskustelua siitä, onko koulutuksellinen tasa-arvo vaarassa ja pystyykö peruskoulu tasoittamaan eri taustoilta koulu-uralle astuvien lasten taustojen vaikutusta.

Kansallinen koulutuksen arviointikeskus (Karvi) julkaisi hiljattain raportin, jonka tulosten perusteella jo ekaluokkalaisten osaamisessa on suuria eroja ja kolmosluokka aloitetaan hyvin erilaisin taidoin – yksilöiden väliset osaamiserot ovat suuria.

Karvin tulokset perustuvat käynnissä olevaan laajaan pitkittäisarviointiin, jossa samoja oppilaita seurataan läpi peruskoulun.

Karvin tulokset ovat monessa suhteessa samankaltaisia kuin Koulutuksen tutkimuslaitoksen (KTL) kansainvälisten arviointien tulokset: koulujen väliset ja alueelliset erot ovat Suomessa ainakin näennäisesti varsin pieniä, mutta oppilaiden väliset oppimistulosten väliset erot ovat kasvaneet huolestuttavasti.

Yhdessä asiassa Karvin ja KTL:n tulokset tai ainakin tulkinnat poikkeavat. Karvin tulosten mukaan oppimistuloksissa on kolmannella luokalla suuriakin luokkien välisiä eroja.

Karvi viittaa raportissaan virheellisesti muun muassa kansainvälisen matematiikan ja luonnontieteiden oppimistulosten nelosluokkalaisten arvioinnin (TIMSS) tukevan tätä näkemystä.

KTL:n tulokset kertovat selvästi, että erityisryhmät selittävät suuren osan luokkien välisestä vaihtelusta.

Luokkien välinen vaihtelu pienenee olennaisesti, kun erityisryhmät jätetään analyyseista pois. Näkemyseroa voi osittain selittää se, että KTL:n menetelmävalikoima on selkeästi Karvia uudenaikaisempaa.

Vanhempien sosioekonominen asema vaikuttaa yhä enemmän oppimistuloksiin – Miten opettajankoulutus vastaa tähän?

Mistä sitten pitää olla huolissaan?

Yksi selkeä tulos on siis se, että oppilaiden väliset erot kasvavat. Parhaiten menestyvän desiilin (kymmenyksen) oppimistulosten ero heikoimpaan desiiliin on useita perusopetuksen kouluvuosia.

Osa oppilaista pääsee jopa peruskoulun läpi sellaisin tiedoin ja taidon, että heillä on ongelmia jopa arkielämän tilanteissa selviämisessä, jatko-opinnoista puhumattakaan.

Tässä on suuri haaste oppivelvollisuusiän nostamiselle.

Suomen koulutusjärjestelmän yksi suuri saavutus moniin muihin maihin verrattuna on ollut se, että meillä on onnistuttu saavuttamaan samanaikaisesti korkeat oppimistulokset ja pienet koulujen väliset erot. Lisäksi vanhempien sosioekonomisen aseman yhteys oppimistuloksiin on ollut kansainvälisesti vähäinen.

Koulujen väliset erot eivät edelleenkään ole kansallisesti suuria, mutta esimerkiksi pääkaupunkiseudulla on havaittavissa huolestuttavaa kehitystä.

Kansainvälisesti vanhempien sosioekonomisen aseman yhteys Suomessa oppimistuloksiin on jo kansainvälisen keskiarvon tuntumassa, ja tämä on muutos huonompaan suuntaan. Oppimistulokset koskettavat selkeästi todennäköisimmin lapsia, joiden vanhempien koulutustaso ja sosioekonominen asema on heikko.

Näyttää siis selvästi siltä, että lapset tuovat kouluun sellaisia yhteiskunnallisia ongelmia, joita ei voida ratkaista pedagogisin tempuin tai digiloikkimalla. Tässä on haastetta myös opettajankoulutukselle.

Matematiikkaa osataan Suomessa, mutta siitä ei pidetä

Unohtaa ei voi myöskään asenneilmapiiriä kouluopetukseen. Esimerkiksi nelosluokkalaisten TIMSS-matematiikan arvioinnissa viiden parhaan joukossa olivat muun muassa Japani, Korea, Taiwan ja Suomikin kansainvälisen keskiarvon yläpuolella.

Kun katsotaan maita, joissa matematiikasta pidetään vähiten, niin kuuden vähiten matematiikasta pitävien maiden joukossa olivat Japanin, Taiwanin, Korean ja Suomen oppilaat.

Myös suomalaisten vanhempien asenne on kansainvälistä keskiarvoa nihkeämpi. Kumpi on muna ja kumpi kana?

Suomen oppimistulokset ovat edelleen hyvällä tasolla, mutta on myös paljon asioita, joihin on alettava kiinnittää huomiota. Itse kannatan lämpimästi vastaavanlaista eri alojen asiantuntijoiden komiteatyöskentelyä, jolla peruskoulu aikanaan polkaistiin käyntiin. Koulujärjestelmä on liian arvokas asia yhden vaalikauden ajattelulle.

Juhani Rautopuro työskentelee tutkimusprofessorina Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksessa. Hän on myös koulutuksen arvioinnin dosentti Helsingin yliopistossa.