Kansainvälistyminen, digitalisaatio, koneoppiminen ja tekoäly ovat termejä, joilla kuvataan meneillään olevaa ja tulevaa työn murrosta. Työ ei lopu, mutta uudet työn tekemisen muodot edellyttävät muutosvalmiutta ja jatkuvaa osaamisen päivittämistä. Uusi hallitus odottaa koulutuksen järjestäjiltä suurempaa ketteryyttä ja aikoo toteuttaa parlamentaarisen jatkuvan oppimisen uudistuksen kolmikantaisena yhteistyönä. Hallitus haluaa luoda myös kattavat elinikäisen ohjauksen palvelut jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi.

Kun työ hybridisoituu aikaan ja paikkaan sitomattomana, tulisiko ohjausta päivittää vastaavalla tavalla? Jo tänään yksilöiltä vaaditaan aiempaa enemmän omien tavoitteiden pohdintaa. Mitä osaamista tarvitaan tulevaisuudessa? Miten sanoitan nykyisen osaamiseni? Mitä minulta puuttuu tai mitä tulee päivittää? Missä osaamista on mahdollista hankkia tai päivittää? Miten haluan taata oman toimeentulon? Miten markkinoin osaamistani palkkatyössä, yrittäjänä tai muissa työn tekemisen muodoissa? ”Ura” terminä ei katoa, se saa uusia horisontaalisia ja vertikaalisia ulottuvuuksia.

Hyvät urasuunnittelutaidot vahvistavat sitoutumista oppimiseen ja opiskeluun, vähentävät harkitsemattomia keskeytyksiä, edistävät työmarkkinoilla tapahtuvien siirtymien sujuvuutta ja joustavuutta, tasapainottavat osaamisen kysyntää ja tarjontaa työmarkkinoilla sekä vahvistavat kykyä toimia muutostilanteissa.

Koska urasuunnittelutaidot on jo sisällytetty elinikäisen oppimisen avaintaitoihin opittavissa olevana eksplisiittisenä osaamisalueena, niiden asema tulisi ottaa selkeämmin huomioon ohjauksessa, korkea-asteen opetussuunnitelmien uudistustyössä sekä korkeakoulupedagogiikan kehittämisessä.

Tieto- ja viestintätekniikan (TVT) integrointi ohjaukseen on edennyt, mutta suppeimmillaan sen käyttö on tiedonjakoa ilman kommunikointia tai vuorovaikutusta, laajimmillaan yhteistoiminnallista tiedonrakentelua ja ohjauksellisten kysymysten yhteisöllistä tarkastelua osallistavassa ympäristössä (co-careering). TVT ei poista ohjaajien tarvetta, mutta muutosagenttina se haastaa perinteisiä ohjauksen valta- ja vuorovaikutussuhteita. Ohjaajien tulee pohtia tietoista verkkoläsnäoloa ja yhteisöllistä toimintakulttuuria ympäristössä, jossa ohjauksen kysymykset ovat läsnä. Painopiste siirtyy puhtaasta asiantuntijatiedosta asiantuntijatiedon ja sosiaalisesti rakentuvan tiedon yhdistelmään.

Yhtenä kynnyskysymyksenä teknologian käytön tehostamiselle näyttää olevan ohjauksesta vastuussa olevien tahojen haluttomuus tarkastella teknologian lisäarvoa palvelukokonaisuudelle ja palvelujen saatavuudelle. Opiskelijat käyttävät omaan urasuunnitteluunsa liittyviä verkkopalveluja joka tapauksessa yksin tai keskenään – ohjaajan kanssa tai ilman ohjaajaa.

Tieto- ja viestintäteknologian ohjauskäytössä tarvittava osaaminen ja sen kehittäminen tulisi huomioida entistä määrätietoisemmin ohjaavan toimintakulttuurin uudistamisessa sekä opetus- ja ohjausalan ammattilaisten perus- ja täydennyskoulutuksessa.

Jyväskylän yliopiston verkkosivuilla olevat laadukkaan ohjauksen periaatteet lähtevät opintosuunnitelman laatimisesta ja tutkinnon suorittamisesta määräajassa.  Opiskelijoille ”annetaan” perusohjausta ja täydentävää ohjausta sekä ”tarjotaan” tehostettua ohjausta. Näin ilmaistuna opiskelija on ohjauksessa tuen ja auttamisen toiminnallisena kohteena (objektina) ongelmien ilmaantuessa. Periaatteet myös sivuttavat lähes kokonaan TVT:n tuoman lisäarvon.

Yliopiston näkökulmasta teknologian avulla voi mallintaa ohjauspalvelujen kokonaisuutta ja mahdollistaa eri henkilöstöryhmien keskinäisen oppimisen sekä yhteisöllisen toimintakulttuurin jatkuvan kehittämisen ja siihen sitoutumisen. Olisi myös perusteltua tarkastella läpinäkyvämmin ohjauksen yhdyspintaa opiskelijoiden asiointiin esim. SISU-järjestelmässä.

Tulisiko korkea-asteen ohjaus paikantaa osana laajempaa kansallista ja kansainvälistä työelämän muutosta ja päivittää laadukkaan ohjauksen kriteerit kriteereiksi ”laadukkaille työmuodoille, joissa uraan liittyviä kysymyksiä tarkastellaan sekä yksilöllisenä että yhteisöllisenä prosessina?

Jaana Kettunen, tutkimuskoordinaattori, varajohtaja, KTL
Raimo Vuorinen, projektipäällikkö, KTL

Keskustele

  Tilaa  
Ilmoita

Tilaa tuoreimmat JYUNITY-jutut näppärästi sähköpostiisi. Voit tarvittaessa peruuttaa tilauksesi koska tahansa.