Aktiivisia nuoria kokoontui jo toisen kerran ilmastolakkoon. Vastaava tempaus tapahtui samaan aikaan yli sadassa maassa. Globaalikasvatus onkin yhä ajankohtaisempi haaste myös kouluille, jotka tukevat tiedoin ja taidoin nykykansalaiseksi kasvamista. Globaalikasvatus jää kouluissa kuitenkin usein käsitteenä epäselväksi, eikä erityisiä voimavaroja ole siihen käytettävissä. Miten tarttua haasteeseen pedagogiikassa?

Globaalikasvatuksen alan hahmottaminen on hankalaa, koska globaalit ilmiöt ovat monimutkaisia. Niiden käsitteet eivät sisälly jokapäiväiseen puhetapaan. Opetussuunnitelman perusteissa globaalikasvatus jää avoimeksi, kouluissa muodostuvan näkemyksen mukaisesti toteutettavaksi.

Tutkimuksessa globaalikasvatus yhdistetään käsitykseen maailmankansalaisuudesta, joka on myös opetussuunnitelman arvopohjassa. Molempiin käsitteisiin liittyy tutkimuksellisesti erovia lähestymistapoja ja painotuksia. Yleisesti globaalikasvatuksen nähdään kattavan kansalaiskasvatuksen globaalit ulottuvuudet, joihin kuuluvat ihmisoikeudet, monikulttuurisuus, rauhan edistäminen ja konfliktien ehkäisy, kehityspolitiikka ja kestävä kehitys. Yhteisenä nimittäjänä on globaalivastuu.

Lukuisat kansalaisjärjestöt ovat käytännössä myös globaalikasvatuksen alan toimijoita, kukin globaalin ulottuvuuden alallaan tai aloillaan. Järjestöjen toiminta-ajatuksista ja toiminta-alueista käy hyvin selville globaaleihin ilmiöihin liittyvä moninäkökulmaisuus, mutta myös keskinäisyhteys.

Järjestöt ovat tuottaneet sisällöllisen asiantuntemuksensa pohjalta aineistoja, työskentelymuotoja ja -vinkkejä koulujen globaalikasvatukseen. Monet opettajat ovat jo täydentäneet omaa osaamistaan järjestöjen koulutuksissa. Jotkin säännöllisesti toistuvat keräyskampanjat sisältyvät niin itsestään selvästi koulujen toimintaan, että niitä ei enää välttämättä tunnisteta järjestöyhteistyönä.

Järjestöistä vierailevat ohjaajat voivat toteuttaa työpajoja opettajien kanssa oppitunneilla. Esimerkiksi Vastamainos-työpajoissa oppilaat tarkastelevat maailmankauppaa ja vaikuttamisen tapoja historian, maantiedon ja äidinkielen oppiainerajoja ylittäen. Työtapa on eettisen kaupan puolesta toimivan kansalaisjärjestön kehittämä. Eheyttävää opetusta voi siltä pohjalta myös laajentaa koulussa.

Verkostoituminen on osoittautunut toimivaksi kansalaisjärjestöjen keskinäisen globaalikasvatuksen yhteistyön ja näkyvyyden lisäämiseksi. Kasvatustieteen päivillä puolestaan perustettiin äskettäin verkosto globaalikasvatuksen parissa työskenteleville tutkijoille. Verkostot ovat myös jo luontevasti yhteydessä toisiinsa. Siten on saatu oiva mahdollisuus edistää aiheasiantuntevan käytännön ja tieteellisen tutkimuksen vuorovaikutusta ja yhteyttä. Tämä palvelee pedagogiikan tutkimuspohjaista kehittämistä ilmiölähtöistä oppimista ja oppilaiden toimijuutta korostavaan suuntaan. Luovia ja koeteltuja pedagogisia vaihtoehtoja on odotettavissa globaalikasvatuksen moniin tarpeisiin.

Kouluissa opettajien ei tarvitse jäädä yksin globaalikasvatuksessa. Opetustyötä tukevia voimavaroja voi löytää yhteistyössä koulun ulkopuolisten toimijoiden kanssa.

Leena Lestinen
erikoistutkija
Koulutuksen tutkimuslaitos

Keskustele

  Tilaa  
Ilmoita

Tilaa tuoreimmat JYUNITY-jutut näppärästi sähköpostiisi. Voit tarvittaessa peruuttaa tilauksesi koska tahansa.