Faistoksen kiekko pelinä.

Muinaiseen Kreetaan, joka kukoisti aikaan, jolloin pyramideja rakennettiin Egyptiin, liittyy useita myyttejä ja arvoituksia. Minolaisen kulttuurin katoaminen on edelleen arvoitus, samoin kuin minolaisten kieli ja kirjoitusjärjestelmä lineaari-A. Yksi arvoitus on ylitse muiden, vuonna 1908 löytynyt Faistoksen kiekko.

Vain vaaksan mittainen savikiekko on ajalta 1700 eaa., eikä sen merkkejä ole pystytty tulkitsemaan. Vastikään uutisoitiin, että kaksi brittitiedemiestä, John Coleman ja Gareth Owens, ovat selvittäneet Faistoksen kiekon merkkien sisällön tutkittuaan niitä 10 vuotta. Kyseessä on heidän mukaansa hymni jumalattarelle.

Faistoksen kiekko on kiehtonut tutkijoita jo 100 vuotta ja sen merkkejä on tulkittu lukuisilla tavoilla mukaan lukien ruokalista, verotaulukko, uskonnollinen teksti, peli tai kalenteri. Kiekkoa on epäilty myös huijaukseksi.

Kolme vanhaa peliä

Väitöskirjassani tulkitsin kiekon peliksi. Hypoteesi perustuu kolmeen ikivanhaan peliin, egyptiläiseen Meheniin, Urin kuninkaalliseen 20 ruutua -peliin ja Iranin Shahr-i Sokhtasta löytyneeseen käärmepeliin.

Egyptiläinen Mehen-peli

Jopa 5000 vuotta vanha egyptiläinen Mehen-peli on pyöreä kiekko, jonka päälle on kuvattu keskustaa kohti kiertyvä käärme, myyttinen Ouroboros. Mehenissä ei ole merkkejä, mutta tämän pyramideista löytyneen juoksupelin säännöt tunnetaan, koska vastaavanlainen Hyeenapeli on löytynyt myöhemmin Sudanista. Pelissä leijonat ja vuohet juoksevat kohti keskustaa ja palaavat takaisin. Mennään arvan mukaan ja leijonat popsivat vuohia.

Urin kuninkaallinen 20 ruutua -peli

Urin kuninkaallinen 20 ruutua -peli on peräisin Mesopotamiasta. Siinä pelilauta on eräänlainen suorakulmio, jonka keskiosa on kapeampi. Ruuduissa on merkkejä, joita kutsutaan kilviksi ja roseteiksi. Rosetti on ruusukuvio, jossa on kahdeksan terälehteä. Se on ikivanha Venus-planeettaa esittävä elämän symboli ajalta ennen kirjoitustaitoa.

Shahr-i Sokhtan käärmepeli

Kolmantena on Iranin Shahr-i Sokhtan käärmepeli. Siitä on löydetty pelilaudat vuosina 1983 ja 2009. Lauta on täsmälleen saman muotoinen kuin Urin 20 ruutua -peli. Ero on siinä, että siinä ei ole symboleja vaan laudan peittää käärme kuten Mehen-pelissä. Käärmeen silmukat muodostavat kuitenkin 20 ruutua, kuten Urin pelissä ja käärmeen pää on täsmälleen samassa kohdassa kuin Urin pelin päättävä ruutu. Urin pelissä siinä on rosetti.

Oliko Faistoksen kiekko juoksupeli?

Mehen-peli, toinen versio

Myös Faistoksen kiekon merkkien joukossa on Urin pelin tapaan kilpikuvioita sekä rosetteja.  Rosetit ovat paikassa, josta käärmemäinen spiraali alkaa sekä kiekon keskellä paikassa, jossa Mehen-pelissä oli käärmeen pää. Spiraalin keskus jopa muistuttaa käärmeen päätä. Lisäksi Faistoksen kiekon ja Mehenin yhdistää alustan muoto. Faistos on samankokoinen ja -mallinen kiekko kuin Mehen, mutta käärmeen sijasta siinä on alussa ja lopussa rosetti, kuten Urin pelissä.

Faistoksen kiekko ja nämä kolme peliä muodostavat siis matemaattisen verkkomallin, jossa kaikki liittyvät eri tavoin toisiinsa. Yhdistävinä tekijöinä ovat lautojen merkit, niiden muodot ja käärmeet. Mehen, Urin kuninkaallinen peli ja Iranin käärmepeli, ovat kaikki kolme kilpajuoksupelejä, joten on loogista olettaa, että myös Faistoksen kiekko saattoi olla juoksupeli. Lisäksi kiekko on näppärän kokoinen kuljetettavaksi pelilaudaksi.

Kuinka peliä pelattiin?

Mutta kuinka sitä sitten olisi pelattu? Juoksupelien malliin pelaajilla olisi ollut pelinappulat ja arpa, joka määräsi liikuttavan määrän. Todennäköisesti pyrittiin pääsemään mahdollisimman nopeasti laudan keskipisteeseen ja sieltä takaisin. Ruuduissa olevat merkit saattoivat tarkoittaa esimerkiksi lisäaskelia ja tai sakkoja.

Pelillä on voinut olla myös uskonnollinen merkitys. Vertailukohdaksi käy 1000-luvulta peräisin oleva intialainen Käärmeet ja tikapuut -peli. Siinä laudalle on sijoitettu tikapuita, jotka nopeuttavat etenemistä ylös kohti maalia ja käärmeitä, joita pitkin pudotaan taas alaspäin. Tämän pelin esivanhempia voidaan seurata aina Indus-joen laakson 5000 vuotta vanhaan kulttuuriin. Pelin intialaisia versioita, jotka tunnettiin mm. nimillä Mokshapat tai Gyan Chaupar (tietouden peli), käytettiin myös uskonnollisiin tarkoituksiin. Jokaisessa ruudussa oli erilainen kuva, josta pelaaja sain vinkkejä omaan kohtaloonsa. Esimerkiksi jos osuit sammakkoon, niin olit elänyt elämäsi huonosti ja jatkat seuraavassa elämässä sammakkona.

Faistoksen kiekko on täynnä erilaisia kuvasymboleja, jotka eivät vastaa minolaisten lineaari-A kirjoitusta. Ei siis ole mahdotonta, että Faistoksen temppelissä pelaajat heittivät noppaa ja tutkivat millaisen kohtalon peli heille toi.

Jorma Kyppö
Yliopistonopettaja
Informaatioteknologian tiedekunta

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *