JYUnity

Oululaislähtöisen Tuija Turusen ei tarvinnut nuorena koskaan miettiä ammatinvalintaa. Se oli ollut selvä asia lukiosta lähtien, hänestä tulisi psykologi. Niin hänestä tulikin. Tuijalle on työuran aikana kertynyt vankka kokemus niin työskentelyssä kriisissä olevien ihmisten kanssa kuin hallinnollisista tehtävistä mielenterveyden hoitopalvelujen kehittäjänä.  Tällä hetkellä hän toimii Terveystalon johtavana psykologina vastaten Terveystalon psykologi- ja psykoterapiapalveluista, joita on tarjolla kaikenikäisille joka puolella maata.

Nuoruudessa tukea ammattihaaveelle psykologian parissa löytyi niin kotoa kuin koulusta. Lukion psykologian opettaja rohkaisi ja opinto-ohjaajana toiminut äiti kannusti myös hankkimaan lisätietoa. Tuijan äiti vihjaisi psykologiyhdistyksen iltaluennosta, jossa oli puhumassa Jyväskylän yliopiston professori Risto Fried, joka teki parhaillaan uraauurtavaa unitutkimusta psykologian laitoksella. Fried teki vaikutuksen nuoreen lukiolaiseen niin asiantuntijuudellaan kuin karismaattisuudellaan.

” Jyväskylän yliopistosta tuli ehdoton ykkösvalintani opiskelupaikaksi! Hain ja pääsin suoraan lukion jälkeen opiskelemaan”.

Tuija Turusen opiskeluajasta Jyväskylässä muodostui aktiivinen. Päällimmäisenä muistona on opetuksen korkeatasoisuus ja laitoksen hyvä tunnelma. – Aivan huipputyyppejä kaikki, Tuija summaa.  Professorit ja opettajat olivat helposti lähestyttäviä, samoin kuin opiskelijakaveritkin, joista kasvoi merkittävä kollegaverkosto.

”Tuli vahva tunne, että me opiskelijat olimme tärkeitä. Meihin uskottiin ja ainejärjestön edustajina meitä kuunneltiin ja saimme vaikuttaa yhteisiin asioihin, kuten mm. harjoittelun palkallisuuteen”.

Vähän ennen valmistumistaan Tuija ehti muuttaa Ouluun ja perustaa perheen, mutta palasi kuitenkin takaisin Jyväskylään professori Lea Pulkkisen pyynnöstä. Pulkkinen tahtoi hänen mukaan graduryhmäänsä, joka käsitteli ensisynnyttäjien sairaalakokemuksia.  Se oli tilaisuus, josta ei voinut kieltäytyä.

Tuija Turunen valmistui yliopistosta psykologian maisteriksi keskelle syvintä lamaa vuonna 1992. Avoimia työpaikkoja ei yksinkertaisesti ollut, ei edes psykologian opettajan sijaisuuksia, joten Tuija hoiti esikoistaan kotona.   Tuija näkee uransa alun pätkätöiden ja sijaisuuksien ajan tärkeänä vaiheena urallaan, sillä työkokemusta kertyi monipuolisesti niin perusterveydenhuollosta kuin erikoissairaanhoidosta. Tuija muutti perheineen Seinäjoelle, ja työskenteli Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä pisimpään lasten ja nuorten psykiatrian yksikössä kliinisenä psykologina ja psykoterapeuttina ja erikoistui kriisi- ja traumapsykoterapiaan.

” Tykkään haasteista ja olenkin aina ollut perustyön lisäksi erilaisissa kehittämis- ja hallinnollisissa tehtävissä ja kouluttautunut koko ajan lisää. Seuraavaksi valmistun EMDR-kouluttajaksi.”

2000-luvun ensimmäisenä vuosikymmenenä Suomea järisytti usea traumaattinen tapahtuma; ensin Kaakkois-Aasian tsunami, sitten Jokelan ja Kauhajoen koulusurmat. Koulusurmat vaativat kaksikymmentä kuolonuhria. Tuija Turunen oli mukana sekä tsunamin että Jokelan jälkihoitotyössä ja siirtyi sitten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja STM:n tutkimusryhmään selvittämään ampumissurmille altistuneiden nuorten tuen ja hoidon saantia, sekä psyykkisestä traumasta selviytymistä ja siihen vaikuttavia tekijöitä.

Tuija Turunen oli juuri aloittanut ensimmäisen varsinaisen tutkimusvapaan, kun uusi ampumavälikohtaus Kauhajoella tapahtui. Tuija Turunen siirtyi koordinoimaan ja tekemään psykososiaalista jälkihoitoa ja työskenteli Kauhajokihankkeen asiantuntijapsykologina kolmen vuoden ajan. THL:n tutkimus laajeni selvittämään myös Kauhajoen koulusurmille altistuneiden nuorten selviytymistä ja Tuijan väitöstutkimus valmistui kliinisen työn ohessa. Tuija väitteli aiheesta tohtoriksi Tampereen yliopistossa vuonna 2014.

” Koulusurmien jälkeen aiheeseen liittyvän koulutuksen tarve kasvoi niin Suomessa kuin ulkomailla. Tutkimusryhmämme tuloksia julkaistiin useissa kansainvälisissä lehdissä ja kiersin konferensseissa ja koulutuksissa puhumassa sekä kouluttamassa eri puolilla maata ja maailmaa.”

Koska työ alkoi olla hyvin liikkuvaista, päätti Tuija muuttaa asumaan pääkaupunkiseudulle. Hän siirtyi lääkärikeskus Diacoriin johtavaksi psykologiksi, jonka tehtäviin kuului laadukkaiden psykologisten ja psykoterapeuttisten palvelujen kehittäminen ja koordinointi kaikille ikäryhmille. Työtehtävät muuttuivat kliinisistä tehtävistä hallinnollisiksi.

Kun Terveystalo ja Diacor yhdistyivät, Turunen jatkoi samassa tehtävässä, joskin nyt rooli on valtakunnallinen.  Hänen tavoitteenaan on tehdä mielen hyvinvoinnista huolehtiminen arkiseksi asiaksi nostamalla tietämystä mielenterveydestä. Hän myös korostaa palveluiden nopeaa saatavuutta tinkimättä kuitenkaan korkeasta laadusta.

 ”Uskon tieteeseen ja tutkimusnäyttöön ja seuraamme tarkasti palveluittemme vaikuttavuutta. ”

Tässä vaiheessa työuraa Tuija Turunen kokee tärkeäksi mahdollistaa omalta osaltaan sen, että asiakkaat voivat luottaa siihen, että asiantuntijat ovat varmasti korkeasti koulutettuja terveydenhuollon ammattilaisia. – Toivon, että ihmiset hakisivat rohkeammin apua. Mielen kuormaan ja ongelmiin pätee sama sääntö kuin muihinkin sairauksiin: mitä aikaisemmin hoitoon, sen parempi.

Terveystalolle on jo kertynyt vahvaa näyttöä siitä, että työterveyden asiakkaille suunnatut matalan kynnyksen digitaaliset mielenterveystaitoja tukevat palvelut ja oikea-aikainen hoidollinen lyhytpsykoterapia on sekä inhimillisesti että taloudellisesti vaikuttavaa.  Lyhytpsykoterapian vaikuttavuusseurannan tuloksia Tuija tuleekin esittelemään entisen opinahjonsa Psykoterapiatutkimuksen päiville.

”Ajattelen, että tukemalla työikäisten aikuisten mielenterveyttä teemme samalla ennaltaehkäisevää mielenterveystyötä seuraavaa sukupolvea ajatellen, eli nykyisessä työssäni kulkee itse asiassa kaikki aiemmat työtehtävät mukana”.