JYUnity

On vielä paljon tehtävää, jotta ihmisten yhdenvertaisuus toteutuisi Suomessa. Historiatieteiden alumni Kerttu Tarjamolla on vankka kokemus seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen ihmisoikeustyöstä. Vuodesta 2015 alkaen Tarjamo on työskennellyt Seta ry:n pääsihteerinä. Yleismaailmalliset ihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille riippumatta seksuaalisesta suuntautumisesta, sukupuolesta, sukupuoli-identiteetistä, sukupuolen ilmaisusta tai kehon sukupuolitetuista piirteistä.

Oli aivan sattumaa, että turkulainen Kerttu Tarjamo päätyi opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon. Lukion jälkeen urahaaveet liittyivät historiaan ja kansainväliseen politiikkaan. 1990-luvulla vielä harvinaisesta IB-lukiosta pääsi suoraan todistuksella opiskelemaan yleistä historiaa Jyväskylän yliopistoon. Kertun äiti oli opiskellut Jyväskylässä opinto-ohjaajaksi, joten kaupunki ei ollut aivan tuntematon ja mielikuva niin yliopistosta ja kaupungistakin oli myönteinen.

” Jyväskylässä oli parasta, että sinne oli tullut ihmisiä ympäri Suomea. Oli todella helppo ystävystyä. Kampuksella oli aina mukavaa.”

1990-luvun laman jälkeen valmistuneille humanisteille ei maalailtu kovin monipuolisia mahdollisuuksia työllistyä. Joko opettajan tai tutkijan ura näytti todennäköisemmiltä. Vaihtoaika Edinburghissa laajensi Kertun näkökulmaa työllistymiseen ja erityisesti oman osaamisen tunnistamiseen. Skotlannissa ei ollut harvinaista, että historian opiskelija saattoi löytää töitä pankista.

”Ilmiöiden ymmärtäminen ja asioiden tarkasteleminen pitkällä aikavälillä on merkittävä taito, jonka historian opiskelu tarjoaa. Nykyisessä työssäni se auttaa hillitsemään turhautumista ja lisää resilienssiä työssä. Ihmisoikeustyössä muutos vaatii aikaa.”

Pääaine vaihtui opintojen kuluessa Suomen historiaan ja pro gradussaan Tarjamo tutki viranomaisten nuorisorikollisuutta koskevaa keskustelua toisen maailmansodan jälkeisessä Suomessa. Valmistumisen jälkeen hän jatkoi teeman parissa tutkijana yliopistolla. Sivuaineena ollut museologia oli kiinnostanut Kerttua myös uravaihtoehtona. – Opiskelijana minulla oli kaksi ammattihaavetta; minusta tulisi joko historiantutkija tai museoalan ammattilainen, Kerttu kertoo.

Tutkijanura lähti hyvin vauhtiin, kun hän pääsi mukaan tutkimushankkeisiin sekä opettamaan avoimessa yliopistossa sekä historian laitoksella. Etnologian ja historian laitoksien yhdistyminen tapahtui samaan aikaan, mikä synnytti uusia avauksia tutkimuksen ja opetuksen suhteen. Laitoksen avointa ilmapiiriä uusien tutkimus- ja opetusavauksien suhteen Kerttu kehuukin vuolaasti.

Jyväskylässä vietettyjen vuosien jälkeen elämä kuljetti Kerttu Tarjamon pääkaupunkiseudulle, samalla alkoi kuitenkin kypsyä ajatus muusta kuin tutkijan urasta. Elämään kuului työnhaku, monenlaiset silpputyöt ja työttömyysjakso.

”Tein samaan aikaan vapaaehtoistyötä sateenkaari-ihmisten ihmisoikeuksien parissa. Olin Setan jäsenjärjestössä HeSetassa mukana puhelinpäivystäjänä, luottamushenkilönä sekä Helsinki Priden vastuuhenkilönä. Sain monipuolista oppia järjestötoiminnasta ja samalla aloin hahmottaa ihmisoikeustyön merkityksen.”

Vapaaehtoistyöstä syntyi kiinnostus ihmisoikeuksien parissa tehtävään työhön. Etenkin kohtaamiset muiden eurooppalaisten aktivistien kanssa sytyttivät kipinän ihmisoikeustyöhön. Työttömänä ollessaan Kerttu päätti lisäopintojen sijaan hakeutua puoli vuotta kestävään työkokeiluun ihmisoikeuspolitiikan yksikköön Ulkoministeriöön.

Työkokeilu avasi pian uusia työmahdollisuuksia. Myös pitkäaikainen toive kansainvälisistä tehtävistä toteutui muutaman vuoden päästä. Tarjamo työskenteli 2013–2015 erityisasiantuntijana Strasbourgissa Euroopan neuvostossa seksuaalisen suuntautumisen ja sukupuoli-identiteetin yksikössä (sexual orientation and gender identity unit), jossa hän teki yhteistyötä Euroopan neuvoston toimijoiden ja sen jäsenmaiden, muiden kansainvälisten järjestöjen ja eurooppalaisten hlbtiq-kansalaisjärjestöjen kanssa.

Seta ry:n pääsihteeriksi Kerttu valittiin vuonna 2015. Setan pääsihteerin ydintehtävä on mahdollistaa sekä ammattilaisten että vapaaehtoisten työ sateenkaari-ihmisten oikeuksien, hyvinvoinnin ja osallisuuden edistämiseksi. Iso osa työtä on myös ihmisoikeuksiin liittyvää asiantuntijatyötä.

”Tämä on monella tapaa unelmatyötäni! Johtaminen on haastavaa, monipuolista ja ajoittain nopeatahtista, mikä tekee työstä kiehtovaa. Virheiltä ei voi välttyä, mutta niistä oppii. Tutkijan työstä kaipaan ajoittain aikaa tehdä pitkäjänteistä ajattelutyötä.”

Yliopistoissa ollaan perinteisesti hyvin varovaisia aktiiviseen moninaisuustyöhön, vaikka niillä olisi erinomaiset tiedolliset valmiudet käsitellä asioita ja hyödyntää tutkimusta yhdenvertaisuuden edistämiseksi. – Usein ajatellaan, että fiksut ihmiset ymmärtävät luontaisesti, eikä asioista tarvitse keskustella. On kuitenkin tärkeää varmistaa yhteinen sitoutuminen yhdenvertaisuuden edistämiseen ja moninaisuuden arvostamiseen, se vaatii keskustelua ja konkreettisia toimia, Kerttu toteaa.

” Nuoret ovat yliopistoiden vahvuus. Heillä on aivan erilaiset valmiudet puhua yhdenvertaisuuteen liittyvistä kysymyksistä kuin omalla sukupolvellani oli. Heidän kanssaan kannattaa käydä aktiivista vuoropuhelua siitä, miten yliopistoyhteisöstä tehdään turvallisempi kaikille.”