JYUnity

Naisten asia ei ole vain naisten asia. Tämä Minna Canthin sitaatti on Jaana Hirsikankaalle kantava voima. Hän on omistanut työuransa naisten tasa-arvon ja yrittäjyyden edistämiselle. Hirsikangas toimii YK:n tasa-arvojärjestön UN Womenin Suomen toiminnanjohtajana ja on aktiivinen yhteiskuntavaikuttaja. Hän on valmistunut Jyväskylän yliopistosta yhteiskuntapolitiikan oppiaineesta vuonna 2010.

Jaana Hirsikangas on kotoisin Vaasasta. Lukion jälkeen hän ei tiennyt, mitä haluaisi opiskella, joten hän piti välivuosia uravalintaa pohtiessaan. Nämä vuodet vierähtivät kansanopistossa ja Up with people-musikaaliryhmän kanssa matkustaessa sekä pizzeriassa työskennellessä.

Pikkuhiljaa järjestöala alkoi kiehtoa Jaanaa yhä enemmän. Yhteiskuntatieteelliselle alalle hänet johdatti Interpedian työpaikkailmoitus, jossa etsittiin järjestölle toiminnanjohtajaa. Jaana selvitti, millaista koulutustaustaa mielenkiintoiseen tehtävään vaadittiin.

”Tehtävään edellytettiin yhteiskuntatieteellistä koulutusta ja ryhdyin hyvin määrätietoisesti katsomaan, mikä siltä tieteen alalta minua kiinnostaisi. Yhteiskuntapolitiikka iski minuun salamavauhtia ja tiesin heti, että sitä haluan opiskella.”

Jaana pääsi opiskelemaan Jyväskylän yliopistoon ja Uumajan yliopistoon. Molemmat yliopistot olivat neljän tunnin päässä Jaanan kotikaupungista Vaasasta – toinen laivalla, toinen junalla. Valintapäätös oli vaikea.

”Päädyin valitsemaan Jyväskylän, koska sinne oli ollut kovat pääsykokeet, jotka olin läpäissyt. Uumajaan haettiin siis vain papereilla ja saavutus ei tuntunut yhtä merkittävältä.”

Opiskelut Jyväskylän yliopistossa alkoivat vuonna 2001. Yhteiskuntapolitiikan lisäksi hän opiskeli pitkän sivuaineen naistutkimuksesta ja sukupuolitutkimuksesta sekä Euroopan integraatiosta lyhyen sivuaineen. Alkuun opiskelu oli hyvin itsenäistä; oli paljon kirjatenttejä. – Luettiin, luettiin, luettiin ja sitten tentittiin, Jaana kertaa opiskelun alkuaikoja.

”Silloin oli vähän ryhmätyöskentelyä, mikä oli todella sääli, mutta koin oppineeni todella paljon. Muistan liikuttuneeni kirjastossa kuin luin Suomen poliittisesta kehittymisestä ja yhteiskunnan rakentumisesta. Hienoja kirjoja!”

Oppimisenjano oli kova;  ylimääräisiä opintoja kertyi mm. antropologiasta, etnologiasta, kulttuuripolitiikasta. Jaana oli aktiivinen kansainvälisiä työharjoittelupaikkoja nuorille tarjoavassa AIESECissa sekä yo-kunnan kehitysyhteistyön valiokunnassa. Hän järjesti tapahtumia ja veti ylioppilaskunnan kehitysyhteistyöhanketta, jota rahoitti ulkoministeriö. – Sain näistä aivan korvaamatonta oppia akateemisten opintojen lisäksi, Jaana kehuu.

”Muistelen yo-aikoja todella lämmöllä ja ajattelen sen antaneen mulle tosi vahvat työelämätaidot. Ensimmäinen työpaikkani olikin Plan International Suomen leivissä eli pääsin suoraan koulunpenkiltä (silloiseen) unelmatyöpaikkaani. Uskon, etten olisi sinne päässyt, ellen olisi ollut opintojen lisäksi niin aktiivinen vapaaehtoishommissa”.

Kun Jyväskylässä käynnistyi uusi kehitysyhteistyön maisteriohjelma, Jaana päätti hakea siihen heti ja pääsi mukaan. Hän oli ollut harjoittelussa Ugandassa, jossa pääsi käytännössä tekemään sitä, mitä yliopistossa oli oppinut. Toinen harjoittelujakso oli Intiassa Naisten oikeus ja tyttöjen oikeus-nimisessä järjestössä. Maisteriohjelmaan kuului myös puoli vuotta kestävä harjoittelu, jonka sijoituspaikka oli Costa Ricassa, YK:n yliopistossa kestävän kehityksen ohjelmassa. Jaanalle tarjottiin vakituista työpaikkaa jo 3 kuukauden harjoittelun jälkeen ja hän jäi asumaan Costa Ricaan 3 vuodeksi.

Palattuaan Suomeen Jaana jatkoi toimintaa naisten oikeuksien ja taloudellisen toimeentulon vahvistamiseksi Naisten Pankin yhteyspäällikkönä. Sieltä hän siirtyi UN Women Suomeen toiminnanjohtajaksi syksyllä 2019. Jaana kokee, että palo tasa-arvotyötä kohtaan on lähtöisin vahvoista sukujuurista. Hän on saanut kasvaa turvallisessa ja luottavaisessa ympäristössä, jossa on kannustettu ja uskottu hänen kykyihinsä. Roolimalleina ovat olleet vahvat, toimeliaat ja äänekkäät naiset.

Hirsikankaalle on siis ollut kauan aivan selvää tehdä työtä naisten aseman vahvistamiseksi. Tätä valintaa ovat vahvistaneet kansainväliset kokemukset ja tarve tehdä työtä on kasvanut vuosi vuodelta. Työssä menestyminen on edellyttänyt omalle arvomaailmalle uskollisena pysymistä ja sen eteen määrätietoista toimimista.

”Sukupuolten välinen tasa-arvo on edellytys, sille että saamme yhteiskunnat nostettua tasolle, jossa on mahdollista elää kestävästi ja rauhanomaisesti. Ilman sukupuolten tasa-arvoa ei tätä pystytä saavuttamaan.”

YK:n tasa-arvojärjestö UN Women on maailman johtava naisten ja tyttöjen oikeuksien puolustaja, joka toimii yli 90 maassa. Suomen UN Women tekee Suomessa viestintä- ja vaikuttamistyötä sekä varainhankintaa UN Womenin kansainväliseen työhön. – Tuemme globaalia tasa-arvotyötä ja teemme paljon yhteistyötä päättäjien kanssa, Jaana kertoo.

Viimeisen 25 vuoden aikana on tasa-arvotyössä saatua aikaan valtavan paljon. Tällä hetkellä tyttöjä on enemmän koulussa kuin koskaan aikaisemmin, äitiyskuolemat ja lapsiaviolittojen määrät ovat vähentyneet, kuin myös naispäättäjien määrä on suurin koskaan. Samaan aikaan meillä on maita, joissa lakimuutoksin tai poliittisella ohjauksella ollaan heikentämässä naisten asemaa. Tästä hyvänä esimerkkinä on mm. Puolassa käynnissä oleva keskustelu aborttioikeudesta. Kriisit heikentävät tasa-arvoa, kuten tämäkin Korona-aika, siksi näihin asioihin on keskityttävä, Jaana painottaa.

”Meillä suomalaisina on paljon etuoikeuksia. Siksi olemme eturintamassa, näyttämässä muille, että tämmöinen maailma on mahdollinen.”