JYUnity

”Kirjoita sinne isolla, että oli elämäni viisain päätös tehdä opinnot valmiiksi!” Gradua vaille valmiina luokanopettajaopiskelijana Antti Niskanen rekrytoitiin Norssille puolen vuoden unelmasijaisuuteen. Syksyllä, kun viimeinenkin taulu oli saatu kiinnitettyä uuden kodin seinälle Vellamonkadulla, soitti Jarno Hiilloskorpi Seinäjoen kaupunginteatterista ja tarjosi Antille näyttelijäharjoittelijan paikkaa. ”Maanantai oli ollut Norssissa ensimmäinen työpäiväni ja olin innoissani. Tiistaina koputin rehtori Kari Kataisen oveen ja irtisanouduin. Perjantaina muutin Seinäjoelle.” Elettiin vuotta 1993 ja Niskanen oli juuri muuttanut elämänsä suunnan.

Lukioaikana Antilla oli ollut kaksi haaveammattia: näyttelijän ja opettajan. ”Lukion jälkeen tein kouluavustajan töitä Minna Canthin koulussa Kuopiossa. Olin kiinnostunut kielistä, mutta eräs opettaja antoi minulle vinkin opettajankoulutuslaitoksesta. Pyrin ja pääsin OKL:ään ja opinnot Jyväskylässä alkoivat.”

Näytteleminen pysyi Antin matkassa opiskeluvuodet, sillä hän teki kaupunginteatterille avustajan töitä ja oli mukana mm. legendaarisessa musikaalissa Mustalaisleiri muuttaa taivaaseen. ”

”Viihdyin luokanopettajakoulutuksessa ja Jyväskylässä tosi hyvin. Akateemista vapautta OKL:ssä ei juuri ollut, mutta sosiaalinen elämä oli rikasta ja tiivistä. Enää ei kaadettu oppia lasten eikä opiskelijoiden päähän. Oppiminen tapahtui vuorovaikutuksessa, keskustellen ja yhdessä pohtien.”

Tästä ajattelutavasta Antti Niskanen ammentaa eväitä edelleen: se on ollut hyvä ohje kaikkeen tekemiseen sekä töissä että yksityiselämässä.

Seinäjoelta Antti muutti takaisin Jyväskylään, kun hänet kiinnitettiin kaupunginteatteriin vuonna 1997. Tunnollisen ihmisen takaraivossa painoi tekemätön gradu. Kokopäiväisten näyttelijäntöiden ohella tehty opinnäytetyö – ja samalla myös maisterin tutkinto – valmistuivat 2005. Kun teatterilaisen kaksiosainen työpäivä alkoi vaatia veronsa, Niskanen hakeutui Jyväskylän kaupungin työkiertoon ja siirtyi pariksi vuodeksi Huhtasuon kouluun luokanopettajaksi.

”Onneksi oli kelpoisuus kunnossa ja opinnot loppuun saatettuna. Muuten työkierto ei olisi ollut mahdollista.”

”Nykyisessä työssäni kaupunginteatterin yleisötyövastaavana yliopisto-opinnoista ja pedagogisesta ajattelutavasta on verraton apu. Meillä on esimerkiksi lapsia osallistava, immersiivinen Teatteriseikkailu, jota on pian 10 vuoden aikana esitetty yli 300 kertaa. Nykyisin siihen osallistuvat kaikki kaupungin perusopetuksen toppuluokkalaiset, vuositasolla siis liki 70 oppilasryhmää”, kertoo Niskanen.

”Teatterin yhteiskunnallista merkitystä vahvistava yleisötyö on jo vakiintunutta toimintaa. Se pitää sisällään mm. asiantuntija-alustuksia, projekteja ja tapahtumia. Niiden myötä teatteri haluaa vahvistaa myös yliopistoyhteistyötä. Olemme pitkään tehneet vuosittain yhteistyötä luokanopettaja-, erityisopettaja- ja musiikinopettajaopiskelijoiden kanssa: teatteriesitys toimii kokemuksellisena alustana käsitellä erilaisia ilmiöitä opeopiskelijoiden ohjaamissa työpajoissa. Työskentely tukee monilukutaitoa ja osallistavaa oppimista, ja toimintaa on kehitetty vahvassa yhteistyössä yliopistolaisten kanssa. Tänä vuonna olemme laajentaneet yhteistyön koskemaan myös Student Lifea. Vertaisohjaajat ja opiskelijat katsovat teatteriesityksen ja sen jälkeen käsittelevät esille nousseita ajatuksia ja tunteita erilaisissa työpajoissa.”

Tällä hetkellä Antti Niskanen jakaa työaikansa kahden toimen kesken. Puolikas työajasta kuluu teatterilla, toinen puoli Suomen kulttuurirahaston Keski-Suomen ja Pohjois-Savon maakuntarahastojen asiamiehenä. Kulttuurirahasto rahoittaa apurahoin taiteen ja tieteen tekemistä.

Akateemista maailmaa tulee seurattua yliopistolla työskentelevän vaimoni ja ennen kaikkea rahaston apurahatoiminnan kautta. Rahaston on mahdollista toteuttaa myös omia hankkeita: Keski-Suomessa toteutettiin juuri Tartu tarinaan -hanke, jonka päätavoitteena oli auttaa keskisuomalaisia lapsia ja heidän perheitään löytämään lukuilo. Hanke suunnattiin nimenomaan alle kouluikäisiin lapsiin. Hankkeen toteuttivat Niilo Mäki -instituutti, Jyväskylän kesäyliopisto ja MLL:n Järvi-Suomen piiri”, Niskanen kertoo.

Taidekentällä toimiminen, tiedekentän seuraaminen ja kulttuurirahastotyö tukevat toisiaan. ”Luova ajattelu on hirveän tärkeää. On erityisen kiinnostavaa, kun tiede ja taide toimivat luovassa vuorovaikutuksessa keskenään – kuten vaikkapa Keski-Suomen rahaston osittain rahoittamassa tieteellis-taiteellisessa luonnon monimuotoisuuskriisiä käsittelevässä Vähin äänin -teoksessa. Olen ollut iloinen, että olen saanut olla mukana myös yliopiston yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen neuvottelukunnan jäsenenä. Se on ollut hieno näköalapaikka Jyväskylän yliopistoon ja vaikkapa elinikäiseen oppimiseen.

”Maailma muuttuu, meillä on isoja haasteita selätettävänämme, mutta uutta oppimalla, asenteitamme tarkastamalla ja uusia tapoja omaksumalla voimme viedä asioita eteenpäin.”

Luovuus on Niskaselle ajattelun vapautta. Se tarkoittaa myös mahdollisuutta vaikuttaa asioihin ratkaisemalla eteen tulevia pulmia tavallisuudesta poikkeavilla, oivaltavilla tavoilla. Toisinaan luovuus on improvisointia ja raja-aitojen ylittämistä. Se on myös itsensä pysäyttämistä ja malttia antaa asioille aikaa, ”luovaa joutilaisuutta”. Aina ei tarvitse tehdä isoja muutoksia, sillä hyväksi havaituissa asioissa on yllättävän paljon voimaa. Pienet korjausliikkeet päivittävät toimintaa kohti parempaa.

Tutustu myös:
Opettajaksi – opettajaopinnot Jyväskylän yliopistossa
Tule mukaan alumnitoimintaan!