JYUnity

Jouko Keto on turkulainen valokuvaaja. Hän kuvasi vuosina 1982-1983 Jyväskylän yliopistoa ensimmäistä valokuvateosta varten, joka julkaistiin vuonna 1984. Hän on lahjoittanut kaikki kuvaamansa lähes 3000 kuvaa digitoituna yliopistolle.

​Turkulaista Jouko Ketoa yhdistää Jyväskylän yliopistoon myös alumnius, sillä hän aloitti yhteiskuntapolitiikan opiskelut Jyväskylässä vuonna 1972.​

​Nuorena Joukoa kiinnostivat yhteiskunnalliset aineet, psykologia ja tiedottaminen. Hän haki useampaan eri yliopistoon niitä opiskelemaan. Turun ja Tampereen yliopistot eivät kuitenkaan tehneet suurta vaikutusta, pääsykokeistakin jäi huono maku.  Jyväskylän pääsykokeisiin hän saapui yöjunalla ja vietti aamupäivän kaupungilla. Lämmin suhde kaupunkiin syntyi välittömästi. – Tuli tunne, että täällä olisi kiva asua, Jouko kertoo.​

​Kun tyttöystäväkin pääsi opiskelemaan Jyväskylään, niin asia oli sillä selvä. Hyväksymiskirjettä ei vaan kuulunut.​

”Matkalla Kuopioon pysähdyimme Seminaarinmäelle. Marssin liikunnalle sisään kysymään opiskelupaikkaa. Luulin sitä päärakennukseksi, kun se oli niin komea. Ohjasivat sieltä sitten C:lle ja sain tiedon opiskelupaikasta.”​

​Kirjettä ei koskaan tullut. Opiskelut lähtivät kuitenkin mukavasti käyntiin.  Jyväskylästä löytyi heti samanhenkisiä kavereita, jotka harrastivat valokuvausta. Ketokin oli itse kuvannut 11-vuotiaasta saakka. Virtaava vesi kiehtoi muutenkin kuin valokuvausmielessä ja toiseksi rakkaaksi harrastukseksi Kedolle tulikin perhokalastus ja virtaavaa vettähän keskisestä Suomesta löytyi.​​

” Perhokalastuksessa sijoituin ensimmäisissä virallisissa SM-kisoissa hopealle ja Suomen joukkueen kapteenina olen saavuttanut kaksi maailmanmestaruushopeaa .”​

Jouko Keto opiskeli yhteiskuntapolitiikan ohella psykologiaa ja kansantaloustiedettä, joka ei juurikaan miestä kiinnostanut. Valokuvaaminen vei yhä enemmän aikaa – ja rahaa. Niinpä Keto päätyi hankkimaan töitä Alkon osa-aikamyyjänänä. Pian hän huomasi olevansa koko ajan enemmän töissä.​​

” Akateeminen vapaus ei oikein sopinut minulle. Olen sillälailla mukavuudenhaluinen, että käytin vuosien mittaan yhä enemmän aikaani kalastukseen ja valokuvaamiseen – ja töihin”.​

Jouko Kedon opinnot etenivät kuitenkin hitaasti, mutta varmasti. Hän oli monissa tutkimusprojekteissa mukana, mutta tilastolliset menetelmät eivät tuntuneet omilta. Kun hän löysi sivuaineeksi filosofian, opinnot vauhdittuivat. – Olisin tahtonut tehdä filosofiasta laudaturtyön ja sitten gradun yhteiskuntapolitiikasta. Minulla oli hyvät suunnitelmat tehtynä, mutta niitä ei sitten hyväksyttykään, Jouko kertoo.​

” Nuoren miehen uhmassani suutuin ja jätin opiskelut siihen. Jäljellä olisi ollut ainoastaan lopputentti ja gradu.”​

Jouko Keto meni töihin valokuvausliikkeeseen. Harrastuksesta tuli siis myös työ. Hän oli mukana Jyväskylän kameraseurassa ja toimi seuran puheenjohtajana. Yliopistosta oli suunnitteilla ensimmäinen valokuvateos, jota toteuttamaan pyydettiin Ketoa. Alvar Aalto – museon valokuvaajana toiminut Martti Kapanen suositteli häntä. Miehet olivat tuttuja kameraseuran kautta. Keto kuvasi yliopistoa, sen toimintaa ja rakennuksia, eri vuoden aikoina. Kuvia kertyi lähemmäs 3000.​​

” Olin töissä silloin, niin vapaa-aikana tuli kuvattua yliopistoa. Toki olin kuvannut yliopistolla sitä lähtien, kun aloitin opinnot siellä. Alvar Aallon arkkitehtuuria on mukava kuvata; rakennukset ovat kuin veistoksia. Päärakennus on yksi suosikeistani.”​​

Jouko Keto toimi urallaan usean vuoden myös yrittäjänä, kunnes joutui luopumaan yritystoiminnasta. Ajatus opintojen loppuun saattamisesta vahvistui pikku hiljaa. Sellainen mahdollisuus tarjoutui työvoimapoliittisen koulutuksen kautta. – Gradussa tutkin omaa yrittäjätarinaani.  Narratiivinen lähestymistapa oli minulle todella mieluinen ja gradu valmistui vuonna 2008. ​ Aikaa opiskelujen aloittamisesta oli ehtinyt vierähtää 36 vuotta.

​Jouko Keto on jatkanut aktiivista valokuvausta ja osallistuu näyttelytoimintaan. Myös sosiaalinen media on tarjonnut uusia kanavia kuvien julkaisuun.  Jouko Keto on julkaissut Jyväskylään liittyviä kuviaan Facebookin Vanhojen valokuvien Jyväskylä -ryhmässä. Näiden valokuvien ympärille toteutettu yleisötilaisuus veti yliopiston vanhan juhlasalin ääriä myöten täyteen tammikuussa. Toiveet uuden tilaisuuden järjestämisestä on kuultu ja yleisötilaisuuksille on luvassa jatkoa.