JYUnity

Liikuntatieteellisen tiedekunnan Vuokatin yksikössä on tekeillä seitsemän väitöskirjaa talviurheilulajeihin liittyen. Kahdessa väitöskirjassa tutkitaan Vuokatti-Ruka Sports Academyn eli urheilulukiossa opiskelevien maasto- ja ampumahiihtäjien kehittymistä. Miten omilleen muutto vaikuttaa kehittymiseen? Onko urheilijan ravinnonsaannissa eroja harjoitusvuoden aikana?

Tohtorikoulutettava Christina Mishican väitöskirjassa selvitetään, kuinka lukioikäisten maastohiihtäjien harjoittelu olisi mahdollisimman tehokasta. Tutkimuksessa seurataan useita osa-alueita mukaan lukien aerobinen kestävyys, anaerobinen kapasiteetti, palautuminen, hiihtospesifinen voimantuotto sekä terveydellisiä muuttujia ja unen määrää.

Aikaisemmat tutkimukset ovat keskittyneet pääasiassa aikuisiin urheilijoihin ja heidän tuloskehitykseensä, nyt on keskitytty lukioikäisiin nuoriin.

Lisäksi selvitetään, miten mahdollinen stressi koulumenestyksestä vaikuttaa nuorten urheilijoiden kehittymiseen. Nuoret asuvat pois kotoa ensimmäistä kertaa elämässään, minkä vaikutuksia tuloksiin tutkitaan myös.

Mishica seurasi ja mittasi 26 nuorta urheilijaa helmikuun 2018 ja marraskuun 2020 aikana. Kerätyn datan analyysi on alkamassa, ja väitöskirjatutkija odottaa innokkaasti tulevia kuukausia ja tuloksia.

– On selvää, että aikuisiän kynnys on haastavaa aikaa nuorille urheilijoille. Tarvitsemme pitkäaikaista seurantatutkimusta, jotta voimme paremmin ymmärtää kehittymistä ja harjoittelua tämän kriittisen ajanjakson aikana, Mishica sanoo.

Ravinnon vaikutukset nuorten naisurheilijoiden suorituksiin suurennuslasin alla

Tohtorikoulutettava Oona Kettunen tutkii osana väitöskirjaansa 27 lukioikäisten naishiihtäjän ravitsemusta, suorituskykyä, verimuuttujia ja kehonkoostumusta eri harjoituskauden vaiheissa. Tarkoituksena on vertailla ravinnonsaannin eroja eri vaiheessa harjoitusvuotta sekä tutkia, vaikuttaako ravitsemus urheilijana kehittymiseen vuoden aikana.

Jyväskylän yliopiston  yliopistonlehtori Johanna Ihalaisen vetämän tutkimusryhmän kyselystä paljastui, että noin 40 prosenttia kaikista kyselyyn vastanneista urheilijoista yritti pudottaa painoaan ja saman verran on huolissaan painostaan tai kehon koostumuksesta.

Maastohiihto on laji, jossa painolla ja kehonkoostumuksella on merkitystä suorituskyvyn kannalta ja toisaalta lajin harjoittelu kuluttaa hyvin paljon energiaa.

– Useiden tutkimusten perusteella on selvää, että riski liian vähäiselle energiansaannille on vastaavissa lajeissa suuri, mutta tutkimustietoa on hiihtäjien osalta niukasti.

– Energiansaannin riittävyys on kuitenkin ensiarvoisen tärkeää nuorilla urheilijoilla, sillä pitkällä aikavälillä riittämätön energiansaanti voi johtaa hormonitoiminnan ja luuston kehittymisen häiriöihin, joista voi olla merkittävää haittaa jopa koko loppuelämän ajan, Kettunen kertoo tutkimuksensa taustoista.

Kettunen tutki aihetta jo pro gradu -työssään. Tulosten mukaan riittämättömään energiansaantiin liitetyt oireet, kuten hormonitoiminnan häiriöt ja rasitusmurtumat, ovat hyvin yleisiä nuorilla suomalaisilla kestävyysjuoksijoilla.

– Tässä vaiheessa tutkimusta vaikuttaisi, että tilanne hiihtäjien keskuudessa on parempi, mutta matkaa optimaaliseen ravinnonsaantiin on suurimmalla osalla vielä runsaasti. Odotan mielenkiinnolla syksyä, jolloin pääsen tarkemmin analysoimaan, löytyykö parhaillaan kerättävästä aineistosta yhteyksiä ravinnonsaannin ja suorituskyvyn välillä, Kettunen sanoo.

Molempien väitöskirjojen ohjaajan, professori Vesa Linnamon mukaan tutkimusaiheet liittyen nuoriin talviurheilijoihin ovat erittäin tärkeitä ja tutkimustuloksia pystytään jatkossa soveltamaan myös muihin lajeihin.

– Nuorten urheilijoiden seurantatutkimuksia ei ole juurikaan tehty ja kehitys aikuisiän kynnyksellä on tärkeässä osassa mahdollista tulevaa menestystä ajatellen. Monipuoliset tutkimusasetelmat edesauttavat tulevaisuuden valmennustyötä keskittymään oikeisiin asioiden huomioiden kuormituksen, levon ja ravitsemuksen optimaalisella tavalla, Linnamo kertoo.

Christina Mishican väitöskirjan on tarkoitus valmistua vuoden 2022 ja Oona Kettusen väitöskirjan vuoden 2023 aikana.

Kuvasssa Ruotsin Ebba Stenman nuorten MM-kisoissa Vuokatissa helmikuussa 2021. Kuva: Tomi Mäkipää.