JYUnity

Valtakunnallinen BirdLife Suomen Pihabongaus-tapahtuma toi keskisuomalaista linnuista taas tuoretta tietoa. Koko maassa ahdinkoon joutunutta hömötiaista tavattiin vielä melko hyvin Keski-Suomessa. Helmikuun pakkasilla kannattaa tarkkailla, ilmaantuuko hömötiainen ruokintapaikoille, kannustaa Jyväskylän yliopiston tutkija, Keski-Suomen lintutieteellisen yhdistyksen puheenjohtaja Ossi Nokelainen. Havainnot voi ilmoittaa BirdLife Suomen Tiira-havaintopalveluun.

Valtakunnallisesti pihabongauksessa nähtiin ennätysvähän hömötiaisia, myös töyhtötiaishavainnot olivat vähissä edellisvuoden tapaan.

Hömötiaisen tavoin töyhtötiaiset ovat vähentyneet voimakkaasti. Nimensä mukaisesti töyhtötiaisen tunnistaa hapsottavasta päälaen mustavalkeasta töyhdöstä sekä ruskeasta selkäpuolesta.

Havaintojen vähyys kertoo ’metsätiaisten’ ahdingosta. Molemmat lajit ovat olleet metsiemme runsaimpia lajeja vielä parikymmentä vuotta sitten, mutta niiden määrät ovat romahtaneet lyhyessä ajassa huolestuttavasti ja siksi arvioitu viimeisimmässä Suomen lajien uhanalaisuusraportissa uhanalaisiksi. Harvinaisuuksia ne eivät vielä ole, mutta uhanalaisia kylläkin, koska kannat ovat nykyisin paljon pienemmät. Metsässä liikkuessa näitä tiaisia kyllä vielä näkee.

Mitkä olivat yleisimmät lajit Keski-Suomessa?

Tänä vuonna pihabongauksessa oli mukana noin 1400 pihaa Keski-Suomesta, koko Suomesta mukana oli noin 16 000 pihaa. Tapahtuma järjestettiin tammikuun viimeisenä viikonloppuna, nyt jo 16. kerran. Havaintojen päivittäminen on vielä kesken, mutta tämä jo tiedetään.

Keski-Suomessa yleisimmät tavatut lajit olivat:

1. talitiainen (havaittu 918 pihassa / 7506 yksilöä)
2. sinitiainen (havaittu 823 pihassa / 5471 yksilöä)
3. harakka (havaittu 551 pihassa / 1640 yksilöä)

Runsaslumisen talven ansiosta monet lintulajit, kuten keltasirkut, ovat kerääntyneet tavanomaista suurempiin parviin (421 havaintoa / 8563 yksilöä). Hömötiainen havaittiin Keski-Suomessa vielä melko monella piharuokinnalla (435 havaintoa / 1026 yksilöä), mutta töyhtötiainen oli edelleen vähissä (160 havaintoa / 300 yksilöä). Jopa tavalliset lajit voivat runsaudestaan huolimatta tulla uhanalaisiksi, kun taantuminen jatkuu riittävän pitkään.

Pihabongauksen tarkoituksena on innostaa talvilintujen tarkkailijoita kansalaistutkimukseen, jossa omalta ruokintapaikalta tehdyt lintuhavainnot kerätään valtakunnalliseen aineistoon.

Mistä ruokintapaikoilla kuhistaan ja mitä kannattaa tarkkailla?

Hömötiaisen tunnistaa harmaasta selästä, mustasta lakista, valkoisista poskista ja vaaleasta siipipaneelista.

Nokelainen kannustaa tarkkailemaan helmikuun pakkasilla, ilmaantuuko hömötiainen ruokintapaikoille ja ilmoittamaan havainnot BirdLife Suomen Tiira-havaintopalveluun.

Linnut kerääntyvät ruokintapaikoille tietenkin ravinnon perässä, mutta parvesta saa yleensä myös suojaa saalistajia vastaan. Ruokinnat saattavat houkutella myös paikalle esimerkiksi varpuspöllön, varpushaukan tai isolepinkäisen.

Ruokinnoilla pistää silmään myös eri lajien omintakeinen tapa ruokailla niille tyypillisellä tavalla. Tiaiset hakevat mielellään vaikkapa kuoritun auringonkukan siemenen ja lentävät työstämään sitä hieman etäämmälle oksiston suojaan, kunnes palaavat hakemaan uutta. Sirkut liikkuvat suurissa parvissa ja ruokailevat kauraa syöden mielellään maassa. Tikat pitävät talipötköistä ja saattaa taliruokinnalla pysähtyä lystikäs pyrstötiaisparvikin.

Ruokintapaikan perustamisen jälkeen tulee katsoa, että ruokaa on tarjolla koko talven ajan, sitä ei pidä lopettaa kesken, koska monet linnut ovat riippuvaisia siitä. Myös ruokintapaikan siisteydestä on syytä huolehtia.

Kirjoittaja Ossi Nokelainen on tutkijana bio- ja ympäristötieteiden laitoksella Jyväskylän yliopistossa. Hän on myös Keski-Suomen lintutieteellinen yhdistyksen puheenjohtaja.  Yhteydenotot: ossi.nokelainen@jyu.fi

Lisää tietoa linnuista, ruokinnasta ja havaintojen ilmoittamisesta:

BirdLife Suomen lehdistötiedote pihabongauksen tuloksista (1.2.2021)
BirdLife Suomen Tiira-havaintopalvelu
Lintujen ruokinnasta
Suomen lajien uhanalaisuus –verkkopalvelu