Jyväskylän yliopisto on ainoa paikka, jossa on mahdollista opiskella suomalaista viittomakieltä maisteri- ja tohtoritasolla. Kieli- ja viestintätieteiden laitoksella opiskelee ja työskentelee äidinkieleltään viittomakielisiä ja viittomaan myöhemmin elämässään opetelleita viittojia.

Yliopistoyhteisö tarjoaa ympäristön, jossa viittomakieliset voivat opiskella äidinkielellään. Kieli- ja viestintätieteiden laitoksen viittomakielen keskuksessa projektitutkijana työskentelevälle Juhana Saloselle tällainen ympäristö ei ole ollut itsestäänselvyys.

-En saanut peruskoulussani suomalaisen viittomakielen opetusta äidinkielellä. Kärsin vaikeasta identiteettikriisistä, kun en ollut tietoinen todellisesta tunnekielestäni, kertoo Salonen.

Juhana Salonen

Monen mutkan jälkeen Salonen kuitenkin päätyi Jyväskylän yliopistoon 24-vuotiaana. Maisteriksi valmistuttuaan hän työskenteli pari vuotta viittomakielen tulkkien kouluttajana, mutta palasi sitten töihin viittomakielen keskukseen. Salonen työskentelee Suomen viittomakielten korpusprojektissa, jonka tavoite on dokumentoida suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä.

”Olen saanut paljon uusia oivalluksia viittomakielen rakenteesta, käytöstä ja kulttuurisista piirteistä”

-Tunnen itseni voimaantuneeksi ja kotoisaksi ainutlaatuisessa viittomakielisessä akateemisessa yhteisössä, mikä ei ole ihan läpihuutojuttu maailmalla, Salonen toteaa.

Viittomakielen opiskelu laajentaa käsitystä kielestä

Viittomakieliä voivat opiskella myös kuulevat. Väitöskirjatutkija Anna Puupponen kiinnostui suomalaisesta viittomakielestä aikuisiällä, kun hän kohtasi kuuroja toimiessaan asiakaspalvelutyössä. Nämä arkipäivän kohtaamiset saivat hakeutumaan viittomakielen pariin.

Anna Puupponen

-Sain tuttavien kautta mahdollisuuden yksityisopetukseen, jossa tapasin itseni ikäistä kuuroa henkilöä. Kommunikoimme kynän ja paperin kanssa ja elehtimällä, ja hän kertoi minulle perusviittomista, omasta elämästään ja suomalaisesta kuurojen yhteisöstä, Puupponen selittää.

Mielestäni viittomakielen tutkimus ylipäätään laajentaa käsitystämme siitä, mitä kieli on ja millaisista osista se rakentuu.”

Puupponen innostui viittomakielestä ja päätyi Kuurojen kansanopiston kautta Jyväskylän yliopistoon suorittamaan tutkintoa suomalaisesta viittomakielestä. Graduohjaaja kannusti Puupposta jatko-opintoihin. Nyt hän on väitöskirjansa loppuvaiheessa.

-Tutkin sellaisia suomalaisen viittomakielen elementtejä, joita ei tuoteta käsillä. Etenkin keskityn viittojien pään ja kehon toimintaan, siihen millaisia tehtäviä päällä ja keholla tuotetuilla signaaleilla  on viittomakielisen vuorovaikutuksen ja kielen rakenteen näkökulmasta, Puupponen kertoo.

Kuka voi opiskella viittomakieltä?

Jyväskylän yliopistossa viittomakieltä voi opiskella kuka vain kuulotaustastaan riippumatta. Hakijalta edellytetään kuitenkin eurooppalaisen viitekehyksen A2-tasoista suomalaisen viittomakielen lähtötasoa. Jyväskylän yliopiston Kielikeskuksessa sekä esimerkiksi kansalaisopistoissa on myös mahdollista opiskella suomalaisen viittomakielen perusteita.

-Viittomakielen oppiminen aikuisiälläon kuin minkä tahansa vieraan kielen. Kehittyminen vaatii aktiivisuutta ja viittomakielisiin tilanteisiin hakeutumista, Puupponen sanoo.

 


 

#JYUnitysign on tunnus taidosta, tiedosta ja intohimosta

Se on tunnus ajattelun avoimuudesta ja ihmisläheisestä yhteisöstä. Se on tunnus meille kaikille jotka etsimme vastauksia huomisen kysymyksiin.  JYUnitysign on myös viittomakielisten aakkosten U-kirjain. Käsimuoto esiintyy esimerkiksi valaa, todellista tai aitoa tarkoittavissa suomalaisen viittomakielen viittomissa.

Näytä tunnusta ja jaa se Instagramissa! Lisäämällä kuvaan hashtagin #JYUnitysign osallistut hissilippujen arvotaan Himoksen ja Tahkon hiihtokeskuksiin. Kilpailuaika on 8.12.2018 – 3.4.2019. Kilpailun säännöt >

Keskustele

  Tilaa  
Ilmoita

Tilaa tuoreimmat JYUNITY-jutut näppärästi sähköpostiisi. Voit tarvittaessa peruuttaa tilauksesi koska tahansa.