JYUnity

Jyväskylän yliopistossa toimiva Viittomakielen keskus sai vuoden alusta valtakunnalliseen erityistehtäväänsä lisävastuuta. Se on aloittanut suomenruotsalaisen viittomakielen tutkimuksen yhdessä Helsingin yliopiston kanssa opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämällä rahoituksella.

Jyväskylän yliopistossa tässä hankkeessa keskitytään korpustyöhön eli tietokoneluettavassa muodossa olevan videoaineistokokoelman luomiseen. Tulevaisuudessa julkaistaan suomenruotsalaisen viittomakielen korpus, joka koostuu kokoelmasta viittomakielisiä videoita. Helsingissä puolestaan tutkitaan suomenruotsalaista viittomakieltä yhtenä yhteiskunnan vähemmistökielenä.

Viittomakielen keskuksessa on vuosina 2015–2017 kerätty 12 suomenruotsalaista viittomakieltä äidinkielenään käyttävältä henkilöltä videomateriaalia korpusta varten.

– Videot on koodattu kielitieteellisillä merkinnöillä, jotka mahdollistavat esimerkiksi yksittäisen viittoman tai jonkin kielellisen piirteen etsimisen. Lisäksi päästään vertailemaan, kuinka eri kielenkäyttäjät näitä eri tilanteissa käyttävät, professori Tommi Jantunen kuvailee.

– On ensiarvoisen tärkeää saada suomenruotsalaiselle viittomakielelle oma korpus. Tavoitteenamme on toteuttaa se kolmen vuoden aikana. Korpuksen avulla voidaan kehittää myös suomenruotsalaisen viittomakielen tutkimusta ja opetusta, projektitutkija Juhana Salonen kertoo.

Viittomakielen keskuksen päätehtävä on toteuttaa, kehittää ja koordinoida viittomakielen tutkimusta ja koulutusta Suomessa. Sen toiminta perustuu opetusministeriön yliopistolle myöntämään valtakunnalliseen erityistehtävään.

Suomen viittomakielten korpuksen muodostamiselle on ollut tarvetta jo pidemmän aikaa. Vuonna 2019 julkaistiin korpuksen ensimmäinen osakokonaisuus. Se sisältää suomalaista viittomakieltä. Tässä Suomalaisen viittomakielen korpuksessa on videomateriaalia sekä materiaaleihin ajallisesti sidottuja koneluettavia merkintöjä ja metatietoja. Merkintöjen lisääminen eli annotointi kattaa viittomien tunnistamisen, niiden merkitysten ja muotojen erottamisen ja virketason käännökset.

Korpus avaa myös yhteisön tapoja ja normeja

Korpus eli tietokoneluettavassa muodossa oleva videoaineistokokoelma on hyödyllinen apuväline molempien Suomen kansallisten viittomakielten – suomalaisen sekä suomenruotsalaisen – kielellisten ja kulttuuristen piirteiden tutkimuksessa ja opetuksessa.

– Korpus auttaa selvittämään esimerkiksi viittomakielen sanastoa, rakennetta ja variaatioita sekä kuurojen yhteisön tapoja ja normeja, Salonen kertoo.

Kuvassa viittomakielen keskuksen henkilöstöä. Vasemmalta eturivissä: Juhana Salonen, Ulla-Maija Haapanen, Tuija Wainio, Laura Kanto, Anna Puupponen, Antti Kronqvist ja Virpi Sipilä. Takarivissä vasemmalta: Tommi Jantunen, Danny De Weerdt ja Minttu Laine.

Suomenruotsalaiseen viittomakieleen liittyvä tiedote https://youtu.be/g3rWPcIy5ww