JYUnity

 Jyväskylän yliopiston tiedemuseossa näyttelykeskus Soihdussa on mahdollisuus tutustua Minna ja Ferdinand Canthista kertovaan näyttelyyn nimeltään Vapaita aatteita. Pariskunnan asuinaikaa Jyväskylässä valotetaan tuoreesta ja uudenlaisesta näkökulmasta.

Näyttelyssä luodaan Canthien lisäksi katsaus myös tuon ajan Jyväskylään. Jyväskylä oli 1860-luvulla keskisuomalainen pikkukaupunki, joka oli kovaa vauhtia kasvamassa merkittäväksi koulukaupungiksi: poikalyseo oli perustettu vuonna 1858 ja tyttölyseo, joka ei ollut yliopistoon valmistava oppilaitos kuten poikalyseo, perustettiin 1864. Jyväskylän opettajaseminaari oli Suomen ensimmäinen opettajaseminaari ja se aloitti toimintansa syksyllä vuonna 1863. Ensimmäisten opiskelemaan valittujen oppilaiden joukossa oli Minna Canth.

”Minusta tuli seminaarin ensimmäisiä oppilaita. Kansakoulun korkean aatteen innostamana aioin antautua sille kokonaan. Se vuosi, jonka olin tälle päätökselleni täysin uskollinen, oli varmaan elämäni onnellisin.” Minna Canth, 1891

Kuopiolainen Minna Canth (tuolloin siis vielä Minna Johnson) oli opiskellut ennen seminaariin tuloaan useissa eri kouluissa sekä suomen että ruotsin kielellä. Jyväskylän opettajaseminaari oli vahvasti suomenkielinen ja muodostui Minna Canthin kehitykselle erittäin tärkeäksi, vaikkakin hänen opintonsa jäivät kesken. Minna opiskeli Jyväskylän opettajaseminaarin nelivuotisesta kurssista vain puolitoista vuotta: syys- ja kevätlukukaudet 1863–1864 sekä luultavasti kevään 1865.

Heti ensimmäisen syyslukukauden jälkeen Minnan luonnontieteiden lehtori Ferdinand Canth kosi häntä. Kihloihin he menivät kuitenkin vasta keväällä 1865, jonka jälkeen Minna joutui keskeyttämään opintonsa, sillä naimisissa olevan naisen ei sopinut työskennellä kodin ulkopuolella. Suhde seminaariin kuitenkin säilyi tiiviinä Ferdinandin kautta, joka jatkoi työtään seminaarin lehtorina.

Vaikka Minna Canth asui Jyväskylässä lähes 20 vuotta,  hänen toimintansa täällä on aikaisemmin jäänyt vähälle huomiolle. Jyväskylän vuosia on kuvattu ”viattomuuden ajaksi” täynnä ainoastaan suurperheen äidin askareita ja joka päättyi vasta Ferdinandin kuolemaan vuonna 1879. Tämä ei kuitenkaan pidä paikkaansa, vaan Ferdinandin tukemana Minna oli yhteiskunnallisesti aktiivinen jo Jyväskylässä. Hän innostui sanomalehtityöstä ja on siten Suomen ensimmäinen naispuolinen journalisti.

”Sain uudelleen antautua henkisiin toimiin ja tein sen ilolla ja ihastuksella. Tuntui aivan siltä kuin olisin ruvennut uudestaan elämään. Ja uudistusinto valtasi minut heti.” Minna Canth, 1891

Minna laati yhdessä miehensä kanssa oppikirjoja ja teki hyväntekeväisyystyötä. Molemmat olivat hyvin aktiivisia raittiusasiassa. Myös kasvatusaihe oli myös luonnollisesti tärkeä kummallekin.  Päijänne-lehdessä julkaistiin Minnan ensimmäiset novellit. Näyttelyssä on nähtävillä Minnan kynän jälkeä opiskeluaikaisista koulutehtävistä, oppikirjojen kuvituksista, näytelmiin ja novelleihin saakka. Näyttely nostaa esiin Ferdinandin roolia vaimonsa tukijana ja rinnalla kulkijana, mikä on aivan uusi näkökulma Canthien avioliittoon ja pariskunnan yhteiseen aikaan Jyväskylässä.

 Näyttely Vapaita aatteita – Minna ja Ferdinand Canth Jyväskylässä on esillä tiedemuseon näyttelykeskus Soihdussa 20.3.-31.8.2019.