JYUnity

Maailman saunakulttuurit avautuvat uudessa tietokirjassa, joka tarjoaa tietoa hikoilu- ja kylpykulttuureista yli 4000 vuoden ajalta. Monipuolisia saunoja ja niiden edeltäjiä tarkasteleva teos tarjoaa kiintoisaa tietoa meille saunan ystäville ja käyttäjille, kirjoittaa emeritusprofessori Kauko Hämäläinen arviossaan Heikki K. Lyytisen Terve Löyly –tietokirjasta.

Saunakirjan ilmestymisen ajankohta sattui samaan aikaan, kun Suomen saunaperinne valittiin Unescon aineettoman kulttuurin perintöluetteloon. Molemmat ovat ilmentymiä saunakulttuurimme elinvoimaisuudesta.

Suomessahan on saunoja niin paljon, että kaikki meistä mahtuisi saunomaan samaan aikaan. Monet ovat matkoillaan tutustuneet myös vuosituhansia vanhoihin kylpylöiden raunioihin ja nykypäivänkin käytössä oleviin hamameihin ja banjoihin.

Teosta voi lukea joko valikoiden kohteita tai järjestyksessä läpi. Yli 300 sivuisessa kirjassa noin puolet tekstistä esittelee maailman hikoilu- ja kylpykulttuureja kautta aikojen. Tutuksi tulevat kylpemistavat eri uskonnoissa sekä kreikkalaisten, roomalaisten ja turkkilaisten perinteet. Japanilainen, saksalainen, irlantilainen, venäläinen ja balttilainen kylpy- ja saunatraditio ja nykypäiväkin kuvataan samoin kuin Amerikan alkuperäiskansojen kylpytavat.

Saunan yhteys terveyteen on esillä useissa kulttuureissa

Eri kulttuurien esittelystä löytyy tietoa muun muassa saunojen rakenteista ja niiden lämmitys- ja kylpemistavoista hierontoineen ja öljyjen käyttöineen. Suhde alastomuuteen ja seksuaalisuuteen tuo esille eri kulttuureissa vallinneita arvoja.

Yhteys uskontoihin ja mielen hyvinvointiin samoin kuin kylpemisen ja saunomisen merkitys juhlapyhien yhteydessä kertovat paljon eri aikojen ja kulttuurien eroista ja yhtäläisyyksistä.

Puhdistumisen ohella saunaa on käytetty moneen muuhunkin tarkoitukseen asumisesta synnytykseen ja nykyäänkin lihan palvaamiseen. Myös yhteys terveyteen on esillä useimmissa eri kulttuurien käytänteiden kuvailuissa. Muun muassa hikoilulla, kylmän ja kuuman vaihtelulla ja rentoutumisella on katsottu kautta aikojen olleen monia parantavia vaikutuksia.

Tarkkaa kuvausta savusaunoista

Saunakirja tuo esille suomalaisen saunan historiaa 3500 vuoden ajalta.

Kirjan toinen pääosa johdattelee savusaunan saloihin. Kielitieteilijän kiinnostusta ja osaamista osoittaa laajan sanaston synnyn ja merkityksen kuvaaminen. Esimerkiksi arina, löyly, lakeinen, räppänä ja savu taustoineen tulevat tutuiksi. Suomalaisen saunan historia eri kehitysvaiheineen esitellään kolmen ja puolen vuosituhannen ajalta.

Kirjoittajan vankka savusaunan omakohtainen tuntemus ja savusaunan laatukriteereihin syvällinen paneutuminen on mahdollistanut kiukaan vaatimusten, lämmitysprosessin, saunomisen eri vaiheiden ja vihtomisen merkityksen tarkan ja asiapitoisen sekä tunteisiinkin vetoavan kuvauksen.

Savusaunan laatuun liittyy myös sen sopeutuminen ympäröivään luontoon.

Savusaunojen palot ovat olleet yleisiä. Paloturvallisuuden lisäämiseksi tarjotaan ohjeita. Arviointiosaamisensa kirjoittaja osoittaa kuvaamalla yksityiskohtaisesti savusaunan laatukriteerit.

Laadunarvioinnin vaiheet kerrotaan omakohtaisen kokemuksen kautta. Oman saunan ulkoisen arvioinnin tulokset ovat tietysti erinomaiset.

Teos päättyy vielä savusaunan terveysvaikutusten tarkasteluun yhdessä professori Jari Laukkasen kanssa. Tämä osa tuo esille hyvin, mitä niin sanottua varmaa tietoa saunomisesta ja hikoilusta on olemassa.

Teos avaa saunakäsitteistöä

Lyytinen on malttanut ja osannut paneutua teemoihinsa harvinaisen syvällisesti. Monien kielten taitajana hän on pystynyt käyttämään kielipohjaltaan tavallista laajempaa lähteistöä. Kotimaisten kielten keskus (Kotus) on antanut apuaan saunakäsitteistön alkuperän ja merkityksen tulkinnoissa. Monet muiden saunakirjojen kirjoittajat ja eri kulttuurien tuntijat ovat tukeneet tietojen haussa ja muokkaamisessa.

Lyytinen on todennut kirjoittaneensa teoksensa järjellä ja tunteella. Tuloksena on helposti luettava, mukaansa tempaava lukunautinto. Sitä vahvistaa monipuolinen kuvamateriaali. Monet aikalaisten matkakuvaukset, kirjallisuuslainat ja aikalaiskoronikoiden kuvaukset tuovat verevyyttä tekstiin.

Kauko Hämäläinen

Arvion kirjoittaja on Helsingin yliopiston emeritusprofessori.

Terve Löyly –kirjan kirjoittaja Heikki K. Lyytinen on tietokirjailija, joka on toiminut Koulutuksen tutkimuslaitoksessa, Kasvatustieteen laitoksella ja Koulutuksen arviointisihteeristön johtajana Jyväskylän yliopistossa sekä Koulutuksen arviointineuvoston pääsihteerinä. Teos: Terve Löyly. Maailman hikoilu- ja kylpykulttuureista savusaunan saloihin (Heikki K. Lyytinen) 2021, Kustannus Linna.