JYUnity

Millaista opettajankoulutus tulee olemaan tulevaisuudessa? Koulutusalan profiilit terävöityvät ja kaksoiskelpoisuuksiin tullaan panostamaan, mutta uudistettavaa saattaa löytyä myös koulutuksen rakenteesta.

”Opintojen tulee vastata monipuolisuudellaan ja laadullaan tulevaisuuden vaatimuksiin sekä sitouttaa jo opiskeluaikana opettajuuden jatkuvaan kehittämiseen. Opettajankoulutuksen perussisällöt antavat puolestaan valmiudet työelämään”, opettajankoulutuslaitoksen johtaja Sirpa Eskelä-Haapanen summaa.

Eskelä-Haapanen kuuluu opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) asettamaan opettajankoulutusfoorumin tulevaisuutta ennakoivaan jaostoon, jossa linjataan opettajankoulutuksen kehittämisohjelmaa. Jaoston toiminta ja päätökset ovat linjassa OKM:n 2030-strategian sekä OKM:n tulevan koulutuspoliittisen selonteon kanssa.

Lähes kymmenen vuoden ajan opettajankoulutuksen vetovoima ja hakijamäärät näyttivät laskusuuntaa. OKM käynnisti kesällä 2019 selvityksen, jonka tarkoituksena oli kartoittaa opettajankoulutuksen vetovoimaan vaikuttavia tekijöitä. Viime vuonna hakijamäärien lasku näytti korjaantuvan ja lähtevän taas nousuun useilla opettajankoulutuksen aloilla, kuten luokanopettajakoulutuksessa.

Alan vetovoima perustuu selvityksen loppuraportin mukaan etenkin positiivisiin käsityksiin opettajan työstä ja sen itsenäisyydestä sekä merkityksellisyydestä. Opettajan ammatin nähdään säilyttävän paikkansa myös tulevaisuudessa, ja teknologian odotetaan luovan opetusalalle pikemminkin mahdollisuuksia kuin uhkia.

Jotta opettajankoulutus pystyy vastaamaan tulevaisuuden yhteiskunnan tarpeisiin, tulee koulutuksen jatkuvaa kehitystä pitää yllä. Opettajankoulututusta kehitettäessä on tehtävä valintoja, joiden tulee kulkea rinnakkain OKM:n tavoitteiden lisäksi myös korkeakoulujen uuden rahoitusmallin kanssa.

Profiloinnit mahdollistavat kilpailun koulutuskentällä

Korkeakoulujen opettajankoulutukseen haetaan vahvistusta tutkimus- ja opintosisältöjä profiloimalla. Tärkeää on myös varmistaa, että koulutus pystyy vastaamaan yhteiskunnan tarpeisiin tulevaisuudessa.

”Suomen kokoisella areenalla ei ole kannatettavaa kilpailla niin, että kaikki tuottavat kaikkea. Koulutusta profiloimalla pystytään paremmin ennakoimaan sekä ala- ja aluekohtaista opettajatarvetta että opettajien osaamistarvetta”, Eskelä-Haapanen toteaa.

”Erilaisten profiilien muodostuessa paikallisen ja kansallisen yhteistyön merkitys korkeakoulujen välillä korostuu.”

Profiilin terävöittämiseen vaikuttaa vahvasti käsitys tulevaisuuden opetuskentästä. Arvioiden mukaan syntyvyyden lasku ja väestön keskittyminen asutuskeskuksiin saattavat aiheuttaa satojen koulujen lakkauttamisen vuoteen 2030 mennessä. Samalla suuremmat koulukeskukset ja yhtenäiskoulut tulevat yleistymään ja koulukohtaiset oppilasmäärät kasvamaan.

”Kouluissa tullaan arvostamaan entistä enemmän opettajan kaksois- ja monikelposuutta. Yhdistelmiä on monia ja perinteisemmän luokanopettajan ja aineenopettajan kaksoiskelpoisuuden lisäksi tarvetta on varmasti kasvavassa määrin myös esimerkiksi erityispedagogiikan ja opinto-ohjauksen kelpoisuuksien yhdistämiselle luokan- tai aineenopettajan kelpoisuuteen”, Eskelä-Haapanen arvioi.

Vapaavalintaisia opintoja karsitaan kaksoiskelpoisuuksien lisäämiseksi

Jyväskylän yliopistossa opettajankoulutuksen profiloinnin seurauksena laitoksen järjestämää vapaavalintaista opintotarjontaa karsitaan. Opintotarjonnasta poistuvat esimerkiksi opettajankoulutuslaitoksen itse järjestämät musiikin ja liikunnan vapaavalintaiset opinnot.

Samanaikaisesti opetuksessa rakennetaan lisää kaksoiskelpoisuutta tuottavia profiileja yhteistyössä muiden tiedekuntien kanssa. Luokanopettajan kaksoiskelpoisuuden voi tällä hetkellä hankkia LuMO (luokanopettajan ja luonnontieteiden sekä matematiikan) ja KIMO (luokanopettajan ja kielten aineenopettajan kelpoisuus) -ohjelmissa sekä osana musiikkikasvatuksen tutkintoa. Varovaista tunnustelua on lähdetty käymään myös liikuntapedagogiikan oppiaineen kanssa.

Opettajankoulutusfoorumin tulevaisuusjaoston näkemyksen mukaan opettajankoulutuksen sisällöissä tulisi näkyä entistä vahvemmin muun muassa kansainvälisyys ja kulttuuritietoisuus, johtajuusosaaminen ja ohjaus, digipedagoginen osaaminen sekä osallistava erityispedagogiikka.

Jyväskylä opettajankoulutuksen edelläkävijänä

Jyväskylän yliopiston suhde sisältöodotuksiin on varsin hyvä, sillä yliopistolta löytyy jo omasta takaa vahvaa tutkimusosaamista ja korkeatasoista opetusta aiheisiin liittyen. Myös opettajankoulutuslaitoksen haave kokonaan englanninkielisestä kandidaatti- ja maisteriohjelman tarjoamisesta saattaa konkretisoitua jo lähitulevaisuudessa, Eskelä-Haapanen vinkkaa.

Opettajankoulutuksella on Jyväskylässä tunnetusti vahvat juuret ja niitä kunnioittavat perinteet. Pitkän historiansa lisäksi yliopiston kasvatustieteellinen tutkimus on sijoittunut jo vuosia erinomaisesti kansainvälisissä vertailuissa. Maailman ja työelämän jatkuvassa muutoksessa myös koulutusalan tulee ennakoida tulevaisuuden tarpeita, kuten jatkuvan oppimisen tarpeellisuutta.

Opettajankoulutus antaa valmistuville opettajille hyvät lähtökohdat työuransa aloittamiseen. Perussisältöjen lisäksi tulevien opettajien tulee olla valmiita kehittämään asiantuntijuuttaan myös työelämässä. Eskelä-Haapanen uskoo Jyväskylästä valmistuvien opettajien kokevan jatkuvan oppimisen luonnolliseksi osaksi opettajuuttaan.

Opettajaopiskelijat tarvitsevat ehkä pidempää työuraan tutustumista

Opettajuuden tulevaisuuden tarpeita voidaan selvittää panostamalla opettajuuden vaikuttavuuden tutkimukseen, ja näin on tarkoitus tehdä myös Jyväskylässä. Vaikuttavuuteen pureutuvat tutkimukset antavat arvokkaita suuntaviivoja koulutuksen kehittämiselle ja paljastavat samalla olemassa olevia epäkohtia tai puutteita.

Esimerkiksi opettajankoulutuksen vetovoimaa selvittävän loppuraportin mukaan eräänä merkittävänä haasteena opettajankoulutuksen vetovoimalle nähtiin vastavalmistuneiden opettajien saaman tuen puute. Ammattiinsa juuri astuneet opettajat kokevat tutkitusti paljon stressiä ja uupumista, eivätkä suunnitelmat alanvaihdosta ole harvinaisia. Käytännön kokemus työstä saattaa olla ristiriidassa odotusten ja opintojen luoman käsityksen kanssa.

Koulutusta uudistettaessa pohdintaa olisi siis hyvä suunnata katse myös koulutuksen rakenteeseen – tukisiko kenties pitkäkestoinen tulevaan työuraan tutustuminen työhön kiinnittymistä, positiivista työn imua ja estäisi kyynistymistä vahvan ja asiantuntevan harjoittelupohjan lisänä?

Opettajankoulutuksen vetovoima, loppuraportti (Heikkinen, ym. 2020) 

Opetus- ja kulttuuriministeriön vuoden 2030 strategia

Koulutuspoliittinen selonteko 

Korkeakoulujen uusi rahoitusmalli