JYUnity

Kalevalaa on käännetty ruotsiksi lukuisia kertoja, ensimmäisen kerran jo liki kaksisataa vuotta sitten. Jyväskylän yliopistossa tätä käännöshistoriaa ovat tutkineet professori Harry Lönnroth ja yliopistonlehtori emerita Liisa Laukkanen.

Suuri osa kaikista lukemistamme teksteistä on käännöksiä.

– Käännöshistoria on aina myös kulttuurihistoriaa, ja se kertoo monipuolisesti kirjallisuuden ja kulttuurin välisestä läheisestä vuorovaikutussuhteesta, professori Harry Lönnroth perustelee tutkimuksen merkitystä.

Kalevalan käännösten historia ruotsin kielelle juontaa juurensa 1830-luvun alkuun eli aikaan ennen Vanhan Kalevalan ilmestymistä 1835. Varhaisimmat tekstit olivat yksittäisten runojen ja runosikermien käännöksiä, joita julkaistiin sanoma- ja aikakauslehdistössä. Uusin käännös on puolestaan ruotsalaisen Lina Stoltzin Kalevala berättad för alla åldrar, joka ilmestyi vuonna 2007.

Kääntäjinä varhaisimmissa julkaisuissa toimivat monet aikakautensa eturivin kulttuurivaikuttajat kuten Carl Gustaf Borg, Erik Alexander Ingman, Elias Lönnrot, Johan Ludvig Runeberg ja Johan Vilhelm Snellman. 1800-luvulla ilmestyi myös kolme kirjamuotoista käännöstä.

– Eri kohderyhmiä varten on laadittu erilaisia käännöksiä, esimerkiksi proosakäännöksiä, lyhennettyjä laitoksia, osittain tai kokonaan mukautettuja käännöksiä, Lönnroth kertoo.

– Yllättävää kuitenkin, ettei Kalevalan ruotsinnoksia kuitenkaan ole erityisemmin tutkittu, Lönnroth lisää.

1900-luvulla Kalevalan ruotsinnoksia julkaistiin sekä Suomessa että Ruotsissa. Ensimmäinen Suomen rajojen ulkopuolella ilmestynyt – ja myös ensimmäinen naisen laatima – ilmestyi Tukholmassa vuonna 1902. Sen oli laatinut kirjailija Elsa Dalström. Hänen käännöksensä oli nuorisoa varten muokattu uusi mukaelma.

1940-luvulla saatiin kolme Kalevalan ruotsinnosta. Kirjallisuushistorian professori Olaf Homénin julkaisema lyhennetty laitos ilmestyi sekä Suomessa että Ruotsissa vuonna 1944. Samana vuonna julkaistiin kirjailija, suomen kielen lehtori ja radiotoimittaja Vilhelm (Ville) Zilliacuksen käännösvalikoima. Uppsalan yliopiston suomalais-ugrilaisen kielitieteen professori Björn Collinder teki riikinruotsalaisen tulkinnan vuonna 1948. Klassikon aseman saanut käännös ilmestyi Ruotsissa, ja siihen sisältyi myös Akseli Gallen-Kallelan kuvitus.

Seuraavan kerran Kalevala käännettiin ruotsiksi vasta 1980-luvulla. Viipurissa syntyneen suomenruotsalaisen opettajan Eli Margareta Wärnhjelmin Kalevala berättad för barn oli nimensä mukaisesti suunnattu lapsille, ja sen kantta koristaa tunnetun Kalevala-kuvittaja Joseph Alasen maalaus.

Juhlavuonna oma laitos laiskoille

Kalevalan 150-vuotisjuhlavuonna 1999 ilmestyi kaksi ruotsinkielistä käännöstä. Ensimmäinen oli kahden kääntäjän, Lars ja Mats Huldénin, yhteistyön tulosta. Samana vuonna ilmestyi lisäksi Kalevalan käännöshistorian ehkä erikoisin ruotsinnos: Anders Larssonin Kalevala för lata oli nimensä mukaisesti ”Kalevala laiskoille”. Larsson on Ruotsissa syntynyt näyttelijä ja dramaatikko, joka asuu Suomessa. Nykyisin Suomessa pelkkänä Kalevalana tunnetun laitoksen ilmestymisvuosi oli siis 1849.

Uusimman käännöksen tekijä Stoltz halusi suunnata tekstin ”kaikille ikäryhmille”. Osa runoista on hänen omien sanojensa mukaan otettu Huldénien käännöksestä.

Kirjallisuutta:

Laukkanen, Liisa – Harry Lönnroth 2018: Kalevalan ruotsinkieliset käännökset 1835–2018. Marko Lamberg, Ulla Piela ja Hanna Snellman (toim.): Satunnaisesti Suomessa, 297–302. Kalevalaseuran vuosikirja 97. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, Helsinki.

Lönnroth, Harry – Liisa Laukkanen 2020: Kalevala på svenska – kansalliseepoksen ruotsinnokset ja niiden peritekstit 1800-luvulta 2000-luvulle. Sananjalka 62, 195–214. https://doi.org/10.30673/sja.90729