JYUnity

Konneveden tutkimusaseman johtajana aloittaa professori Jouni Taskinen edellisen aseman johtajan Hannu Ylösen siirtyessä eläkkeelle huhtikuun lopussa. Tutkimusasema on kuuluisa kokeellisesta evoluutio- ja käyttäytymisekologian tutkimuksestaan niin nisäkäillä, linnuilla, selkärangattomilla kuin kaloilla.

Professori Jouni Taskisella on vakaa pohja aloittaa Konneveden tutkimusaseman johtajana, sillä tutkimusasema on hänelle tuttu jo opiskeluajoilta. Taskinen valmistui Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta filosofian maisteriksi ja on ensimmäisinä opiskelijoina käynyt kesäkursseja asemalla sen perustettua vuonna 1983.

– Astun tehtävään erittäin innokkaana. Tämä tuntuu luontevalta jatkumolta, sillä asema on minulle kuin toinen koti, iloitsee Jouni Taskinen.

Pitkäjänteinen työ on tuottanut tuloksia

Taskisen kansainvälisen tutkimusryhmän kokeet Konneveden tutkimusasemalla ovat osoittaneet loisten pystyvän manipuloimaan isäntänsä käyttäytymistä monin tavoin, lisäten todennäköisyyttä siirtyä seuraavaan isäntään

– Yllättävää oli, että kalan silmässä elävät loiset pystyivät säätämään vaikutuksensa suuntaa riippuen kehitysvaiheestaan; aluksi loiset aiheuttavat muutoksia, jotka suojelevat kalaa saaliiksi joutumiselta, mutta kun loiset saavuttavat kypsyyden siirtyä seuraavaan isäntää, ne lisäävät kalan todennäköisyyttä joutua saaliiksi, kertoo Taskinen.

Toinen tärkeä kohde Taskisella on simpukoiden suojelututkimus keskittyen jokihelmisimpukoihin eli raakkuihin. Uhanalaisten raakkujen kuntoutusprojekti alkoi vuonna 2016 ja viime kesänä ensimmäiset raakkupoikaset vapautettiin koeluontoisesti Mustion- ja Ähtävänjokeen. Raakut menestyivät poikkeuksellisen hyvin ja kaksinkertaistivat kokonsa kesän aikana. Tulevana kesänä onkin tarkoitus tehdä lopulliset istutukset.

– Simpukkahankkeissa on voitu hienosti yhdistää käytännön suojelutyö ja tieteellinen tutkimus, mikä on poikinut lähivuosina 14 vertaisarvoitua kansainvälistä julkaisua; väitöskirjoja on syntynyt kolme ja tekeillä on kolme, sanoo Taskinen.

EU-rahoitusta lohien ja raakkujen suojelututkimukseen

Simpukoiden suojelututkimus jatkuu tällä hetkellä EU CBC Kolarctic SALMUS-hankkeessa, jossa olemme aloittaneet Luttojoen raakkujen poikasten viljelyn Konneveden tutkimusasemalla, koska lajin luontainen lisääntyminen Lutossa on ollut pysähdyksissä sopivan kalaisännän, lohen nousun estävän voimalaitospadon takia jo 60 vuotta

– Kolmelle Luttojoesta sukelletusta raakusta vanhin oli 208 vuotias, joten 60 vuoden tauko lisääntymisessä ei välttämättä ole kohtalokas populaation olemassaolon kannalta, kertoo Taskinen.

Taskinen jätti helmikuussa EU:n ympäristö- ja ilmastotoimien rahoitusohjelmaan liittyvän LIFE-hakemuksen lohikalojen ja raakun suojeluun. Hankkeessa on 11 partneria kolmesta eri maasta ja kokonaisbudjetti 15,9 miljoonaa euroa. Konneveden tutkimusasemalla olisi merkittävä rooli tässä 6-vuotisessa hankkeessa.

– Se oli laajin hakemusprosessi, jota olen ollut vetämässä; hakemusdokumentillekin tuli mittaa 458 sivua. Toukokuussa saadaan tietoa päätöksestä, mikä hieman jännittää Taskista.

Yliopiston yksikkö keskellä rauhallista luontoa

Konneveden tutkimusasema mahdollistaa kenttäkokeiden tekemisen eliöiden luonnollisessa ympäristössä, joita ei ole mahdollista toteuttaa kampuksella. Heti astuessa ulos portailta on mahdollista mennä luontoon. Asemalla pystytään helposti tutkimaan kaloja, lintuja, nisäkkäitä ja selkärangattomia.

– Jatkossakin tutkimusasema palvelee erilaisia tutkimushankkeita ja projekteja. Tarjoamme erinomaiset puitteet tutkimushankkeille. Niin tutkimuksen kuin opetuksenkin tekeminen on vaivatonta, kun majoitustilat ja ruokahuolto pelaa moitteettomasti, kertoo Taskinen.

Asema tarjoaa myös kenttäopetusta. Sen lisäksi, että opiskelijat pääsevät maastoon, tarjoaa asema erinomaisen väylän yhteisöllisyyden syntymiseen sekä opiskelijoiden että opettajien välille.

– Sosiaalinen puoli korostuu, kun vietetään yhdessä sekä päivät että illat. Tämä mahdollistaa yhteisen kanssakäymisen, joka ei synny muutoin yhtä helposti. Myös esimerkiksi uusien opiskelijoiden ryhmäyttäminen onnistuu helposti asemalla, kertoo Taskinen.

Intensiivistä kansainvälistä tutkimusta

Tärkeä osa tutkimusaseman toimintaa on myös kongressit, seminaarit sekä kokoukset sekä kansallisesti että kansainvälisesti. Kesällä tutkijoita vierailee asemalla useista yliopistoista, mikä synnyttää hedelmällisiä keskusteluja, uusia yhteistyökuvioita ja ajastusten vaihtoa.

– Markkinoimme jatkossa asemaa vahvemmin kansainvälisesti, sillä meillä on tarjota tutkimusolosuhteet, jotka eivät ole mahdollisia monissa tiheämmin asutuissa maissa, sanoo Taskinen.

Läheinen kontakti Konneveden yhteisöön

Asema on myös paikallisesti merkittävä ja yhteisöllisuuden rakentaja pienellä paikkakunnalla. Esimerkiksi Piolookisen luontoilta erilaisine oheistapahtumineen saattaa Konneveden tutkimusaseman toimintaa paikallisten asukkaiden ja vierailijoiden tietoisuuteen sekä täydentää paikkakunnan kulttuuritarjontaa.

– Myös minulla on tärkeää, että samaa perinnettä jatketaan jatkossakin ja yhteistyö Konneveden kunnan ja asukkaiden kanssa pysyy tiiviinä, kertoo Taskinen.

Lisätietoja:

professori Jouni Taskinen, Jyväskylän yliopisto.30

• Prof. Jouni Taskinen, +358 40 355 8094, jouni.k.taskinen@jyu.fi
• Konneveden tutkimusasema: www.jyu.fi/konnevesi