JYUnity

Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksella ja sen edeltäjällä historian laitoksella on jo yli puolen vuosisadan mittaiset perinteet tilaushistorioiden laatimisessa. Hyvä esimerkki tilaustutkimuksista on vuoden 2021 alussa ilmestynyt Tuliko meistä karjalaisista vihtiläisiä? Evakkokertomuksia uudelta kotiseudulta, jonka on laatinut Suomen historian tutkijatohtori Pasi Saarimäki.

Julkaisu toteutettiin pääasiassa hankerahoituksella, jonka Vihdin Karjalaseura keräsi vuosina 2015–2018 apurahasäätiöiltä, erilaisilta organisaatioilta ja yksittäisiltä ihmisiltä. Hela puolestaan organisoi tutkimuksen käynnistämisen, tarjosi tutkijalle työtilat hankkeen ajaksi, ja henkilöstö antoi työpanoksen hankkeen seuraamisen ja käsikirjoituksen kommentoimisen muodossa.

Teoksen laatija Pasi Saarimäki

”Tilaushistorioiden laatiminen on alallamme luonteva ja jatkossakin tärkeä toimintamalli yliopistojen kolmannen perustehtävän eli yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen harjoittamisessa. Ihmisillä ja yhteisöillä on tarve saada punnittua tietoa omasta menneisyydestään ja tähän tarpeeseen me historiantutkijat osaamme vastata”, Pasi Saarimäki kertoo.

”Tällaiset tutkimushankkeet ovat tärkeitä tutkijoiden ja laitoksen kannalta, koska ne monipuolistavat yhteistyöverkostoja ja tuottavat tutkijoille motivoivia kokemuksia osoittaessaan tutkijan työn tarpeellisuutta”, historian ja etnologian laitoksen johtaja Heli Valtonen muistuttaa.

”Vuosia kestävistä perustutkimushankkeista palaute tulee usein vasta hyvinkin kauan hankkeen päättymisen jälkeen, mutta näissä palautetta saa lähestulkoon välittömästi”, Valtonen lisää.

Karjalainen kulttuuri vaikuttaa vahvasti Vihdissä

Valtaosaltaan evakoiden ja heidän ensimmäisen sukupolven lastensa haastatteluihin perustuvassa muistitietotutkimuksessa on edetty perinteisiä karjalaseura-historiikkeja syvemmälle tavoitellen nimenomaan vihtiläisen karjalaisuuden ydintä sotien jälkeisiltä ajoilta aina näihin päiviin saakka.

Tutkimuksessa on tarkasteltu karjalaisten asettumista Vihtiin, karjalaisuuden säilymistä sosiaalisessa kanssakäymisessä, murteessa ja ruokakulttuurissa, ihmisten vähittäistä vihtiläisiksi muuttumista, niitä erilaisia elämänalueita, joilla karjalaisten vaikutus Vihdissä on ollut merkittävää ja sekä karjalaisen kulttuurin harrastamista ja vaalimista.

Vihdin Karjalaseuran puheenjohtaja Veli Pelkosen mukaan tutkijan ja tutkijayhteisön valinnassa korostui Jyväskylän yliopiston historian ja etnologian laitoksen erityisosaaminen karjalais- ja muistitietotutkimuksessa. Pelkonen toteaa, että teoksessa yhdistyvät akateemisesti korkeatasoinen tutkimustieto sekä mielenkiintoinen ja vetävä kirjoittaminen. Teksti on sujuvaa ja helposti luettavaa kenen tahansa karjalaisten historiasta ja muistoista kiinnostuneen käsissä.

Teos: Pasi Saarimäki 2021: Tuliko meistä karjalaisista vihtiläisiä? Evakkokertomuksia uudelta kotiseudulta. Vihdin Karjalaseura ry., Vihti. 200 sivua. Otava

Tutkimusta voi ostaa Vihdin Karjalaseurasta puheenjohtaja Veli Pelkoselta, puh. 0400 815 527. Lisätietoja tutkija, FT Pasi Saarimäeltä, Jyväskylän yliopisto, historian ja etnologian laitos, puh. 040 805 4490.