JYUnity

Taide, tiede ja varhaiskasvatus kietoutuvat tiiviisti yhteen kansainvälisessä lasten osallisuutta tukevassa Beyond the Verbal -tutkimuksessa, joka etsii keinoja kestävän oppimisen tukemiseen. ”Luovuuden ja osallisuuden yhteys on Suomessa vielä niukasti käytetty mahdollisuus”, toteaa yliopistonopettaja, KT Tiina Lämsä Jyväskylän yliopiston avoimesta yliopistosta.

”Taide ei ole erillinen saareke elämässä. Se on mahdollisuus ja keino käsitellä mitä erilaisempia asioita, merkityksiä ja arvoja näkökulmista, joihin emme ehkä ilman taiteen ohjausta asettuisi. Se on kokemuksellista, tarinallista ja voimauttavaa”, sanoo jyväskyläinen kuvataitelija ja taidetta opettava Samuli Heimonen.

Samuli Heimonen on jyväskyläinen kuvataitelija ja taideopettaja.

Hän valmistelee työpajoja, jotka toteutuvat vuoden 2022 lopussa varhaiskasvatuksen ryhmissä Australian Canberrassa yhdessä paikallisen visuaalisen taitelijan ja projektisuunnittelijan, tohtori Naomi Zouwerin kanssa. Tutkimuksen vastuullisen tutkijan, avoimen yliopiston varhaiskasvatuksen opettajan Tiina Lämsän roolina on tarkkailla ja tutkia sitä, mitä taiteilijat tekevät ja saavat aikaan. Taideperustainen toimintatutkimus tuottaa tutkimustiedon ohella taideproduktion, näyttelyn lasten työpajoissa tuottamasta taiteesta.

Beyond the Verbal -tutkimuksen tavoitteena on kestävän oppimisen ja sen vahvistamisen tapojen määrittely taiteen, luovuuden ja palvelumuotoilun avulla. Monet myös työelämässä arvostetut taidot, kuten mielikuvitus, myötätunto, vuorovaikutustaidot, uteliaisuus, luovuus tai kyky itsenäiseen ajatteluun yhteistyössä toimien, kehittyvät parhaiten varhaisina elinvuosina. Kestävä oppiminen ja koulutus tähtäävät näiden taitojen vahvistamiseen.

”Kestävä oppiminen on yhteisöllinen, mutta samalla yksilön kannalta keskeinen, elämänmittainen mahdollisuus itsen, toisten ja ympäristön hyvinvoinnin edistämiseen uuden oppimisen kautta”, Tiina Lämsä sanoo.

Leikki, luovuus ja lasten omat käsitykset kestävän oppimisen ytimessä

”Taide kehittää lasten kriittisen ja luovan ajattelun taitoja”, sanoo Naomi Zouwer.

Naomi Zouwer kertoo tutkimuksen syventävän tietoa ja ymmärrystä lasten positiivisen käyttäytymisen ja vuorovaikutuksen vahvistamisesta ennalta suunnitellussa prosessissa.

”Taiteen prosessit ja tekniikat auttavat lapsia kehittämään oppimisen kannalta olennaisten kriittisen ja luovan ajattelun taitoja. Joskus taide voi jo nopeasti ja pitkäkestoisesti voimauttaa ilmaisemaan itseä ja tunnistamaan omaa identiteettiä sekä kasvattaa itseluottamusta”, Naomi Zouwer sanoo.

Miten leikki vahvistaa kestävää oppimista?

• Leikki on mielikuvituksen ja taiteellisen ilmaisun kehto.
• Leikkiessämme opimme pitämään huolta itsestämme, tosistamme ja ympäristöstämme ja opimme kestävän yhteiselämän periaatteet.
• Oman toiminnan kokeminen merkityksellisenä luo oppimismotivaatiota.
• Leikin kautta voimme oppia ymmärtämään, että olemme toisistamme riippuvaisia: kun teemme yhteistyötä kohti myönteisiä päämääriä, opimme luomaan sosiaalisesti kestävän oppimisen kulttuuria.
• Leikin kautta oppiminen antaa mahdollisuuksia myös esimerkiksi kiusaamisen, väkivallan ja syrjäytymisen ehkäisyyn.

”Kun tunnemme olevamme hyväksyttyjä ja rakastettuja, opimme myös myötätuntoa muita kohtaan. Leikki ja luovuus ovat tärkeitä arvojen kehittymisessä ja auttavat pohtimaan moraalisia valintoja. Siten kulttuurimme kehittyy leikin ja luovuuden kautta uusien sukupolvien mukana”, Tiina Lämsä kertoo.

Tiinä Lämsä opettaa varhaiskasvatusta Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa.

”Taide on yksi väylä tunteiden käsittelyyn ja säätelyyn. Niitä opitaan parhaimmillaan oman itsen kautta, turvallisesti tuettuna. Uskon, että taiteen keinoissa on ammennettavaa niin kiusaamisen ehkäisyyn kuin siihen liittyvien teemojen käsittelyyn lasten kanssa”, Samuli Heimonen toteaa.

Kulttuurienvälinen hanke tarjoaa uudenlaisia ajattelutapoja ”Taiteella on suuri merkitys lasten vuorovaikutustaitojen kehittymisessä. Australiassa käytämme varhaiskasvatuksessa Australian Early Years Learning -mallin mukaisesti lukuisia tapoja kommunikoida musiikin, liikkeen, tanssin, tarinoiden, kuvataiteen, median ja draaman keinoin”, Zouwer kertoo.

Kansainvälinen näkökulma irrottaa tutkijat ja taiteilijat suomalaisesta kontekstista ja mahdollistaa eri kulttuureista nousevien ajattelutapojen tarkastelun.

Australiassa varhaiskasvatus rakentuu kolmen pääteeman “Being, Belonging and Becoming” ympärille. Niissä yhdistyvät tämän hetken, yhteenkuuluvuuden ja tulevaisuusorientaation näkökulmat. Lisäksi koulutuskulttuurissa myötätuntoisen ja sensitiivisen kohtaamisen esiintuominen on tärkeää. Suomalaisittain katsottuna Australiassa taiteen rooli on vahvempi kuin suomalaisessa varhaiskasvatuksessa.

Tutustumisesta tiedonjanoon ja yhteisöllisyyteen

Taiteen roolin vahvistaminen edellyttää sen hyötyjen tunnistamista sekä niiden keinojen löytämistä, jotka soveltuvat varhaiskasvatuksen arkeen. Siksi Beyond the Verbal -hanke tähtää toteutettavissa olevan toimintamallin kehittämiseen.

”Luottamus on onnistumisen perusta. Lasten kanssa toimiessa yhteinen työ taiteen keinoin alkaa tutustumisesta ja kiinnostuksen herättämisestä. Vähän kerrallaan syvenee niin käsitys taiteesta kuin ryhmän vuorovaikutuskin. Päästään aidon tiedonjanon äärelle ja kehittymään niin yksilöinä kuin yhdessä toimien”, Samuli Heimonen kertoo.

Beyond the Verbal -hanketta rahoittavat Suomen Kulttuurirahaston keskusrahasto, Emil Aaltosen säätiö ja Jyväskylän yliopiston kasvatustieteiden laitos.

Kiinnostavatko varhaiskasvatuksen teemat? Avoimessa yliopistossa voit opiskella kasvatustieteen ja varhaiskasvatustieteen kursseja aina aineopintoihin saakka. Taidehistorian ja taidekasvatuksen opinnot tutustuttavat taiteeseen osana kasvua. Alkuvuodesta 2022 avautuvat uudistetut Education in Finland MOOC-kurssit maksutta kaikille.