JYUnity

Neuvostoliiton hajoamisen nopeus yllätti monet suomalaiset. Tapahtuminen vyöryssä itsenäisyytensä palautti myös kolme Baltian maata: Viro, Latvia ja Liettua.

Andres Perendi osoittaa tuoreessa teoksessaan, että Neuvostoliiton hajoamisen etenemistä ja Baltian maiden tilanteen kehittymistä saattoi arvioida myös suomalaisen sanomalehtiaineiston perusteella. Hän on julkaissut aiheesta teoksen The dominoes rise: Official and unofficial foreign policies of Finland with regard to the restoration of independence of the Baltic States.

Julkaisun analyysin pohjana ovat kirjoittajan kokoamat suomalaiset lehtitekstit 1980-luvun lopulta 1990-luvun alkuun.

– Keskeisesti tässä tutkimuksessa käsitellään kysymystä Baltian maiden itsenäisyyden palautumisen ennustettavuudesta näiden päivälehtien artikkeleiden perusteella, Perendi kertoo.

Aineistossa on edustettuna koko poliittinen kenttä Suomen päivälehdistöstä tuolta ajalta. Mukana ovat muun muassa oikeistolaiset Kokoomusta lähellä olleet sanomalehdet Uusi Suomi ja Aamulehti, sitoutumattomat Keskustapuolueen Keskisuomalainen ja Savon Sanomat sekä äärivasemmistolainen Tiedonantaja. Samoin iltapäivälehtien artikkeleita on mukana tutkimuksessa.

Toimittajat tekivät epävirallista ulkopolitiikkaa

Suomessa oli havaittavissa selvä kahtiajako Baltian maiden politiikan virallisessa ja epävirallisessa versiossa. Lehdistö oli itsenäisyyspyrkimyksiä kannustavaa, kun taas virallinen politiikka oli välinpitämätöntä.

– Aineistosta havaitaan, että lopputulos oli ennustettavissa, Baltian maiden itsenäisyyden palauttaminen oli väistämätöntä. Kokonaisvaltaisen aineiston käytön avulla voidaan havaita laajoja kehityskulkuja, Perendi arvioi. Aiempaa tutkimusta aiheesta ei ole tehty vastaavalla aikajanalla.

– Suomalaisella lehdistöllä on ollut niin merkittävä rooli Baltian maiden itsenäisyyden palauttamisessa, että se ansaitsee tunnustusta kansallisella tasolla Virossa, Latviassa ja Liettuassa, Perendi ehdottaa.

Käännekohta vuonna 1991

Perendi muistelee omaa reagointiaan, kun hän kuuli Gennadi Janajevin juntan vallankaappausyrityksestä 19. elokuuta 1991. Janajevin johdolla vanhoilliset kommunistit halusivat silloin peruuttaa Neuvostoliiton hajoamisen ja mitätöidä Mihail Gorbatšovin uudistukset.

– Olin Sirkkojen kuoroharjoituksissa, missä muut kyselivät minulta, että kuinkas nyt tapahtumat etenevät. Muistan vastanneeni hyvin varmasti, ettei tuo kaappaus tule kestämään. Tajusin silloin, että tutkimusaineistossani oli tuo vastaus ollut nähtävillä.

Ja niinhän siinä kävikin, että kaappaus päättyi kaksi päivää myöhemmin. Gorbatshovin uudistuspolitiikka oli vaikuttanut niin, ettei kansa hyväksynyt vanhoillisten vallankaappausta. Viro, Latvia ja Liettua julistivat kukin palauttavansa itsenäisyytensä syyskuussa 1991 ja samassa kuussa Neuvostoliitto tunnusti niiden itsenäisyyden.

– Dominot nousivat, Perendi kuvailee kolmea Baltian maata. Neuvostoliitto hajosi ja virallisesti se lakkautettiin joulukuussa 1991.

Perendi soveltaa työssään tekstilingvistiikkaa yhteiskuntatieteiden alaan. Hän arvioi liikkuneensa 90-luvun taitteessa monen silloisen tieteenalan välimaastossa. Kielitieteestä ponnistavana hän sai tukea historiasta ja sen lähimaastoon sijoittuvista seminaareista ja epävirallisista keskustelupiireistä. Hänen tutkimustyönsä rantautui lopulta yhteiskuntapolitiikkaan.

Vuonna 1988 alkoi aineiston koostaminen. Sitä alkoikin kertyä, ja siitä tehtiin kaksi graduakin.

– Olin sellainen gradukummi, Perendi luonnehtii rooliaan. Gradukummia alkoi kuitenkin kiinnostaa myös oman tutkimustyön kokoaminen. Vuoden 2021 lopulla ilmestynyt julkaisu kokoaa yhteen tutkimuksen tulokset.

Perendi siirtyi osa-aikaiselle eläkkeelle vuonna 1994 Jyväskylän yliopiston kielikeskuksesta päätoimisen tuntiopettajan tehtävästä. Hän tuli aikoinaan Jyväskylän yliopistoon ensimmäiseen opetustehtäväänsä vuonna 1976.

Suomesta saattoi seurata Viron tapahtumia

Perendin henkilökohtainen tausta selittää osaltaan kiinnostusta Baltian maiden asemaan. Virolaisten vanhempiensa mukana hän emigroitui lapsena Australiaan, ja muutti sieltä 70-luvulla Suomeen. Edelleen hän on Australian ja Viron kaksoiskansalainen.

Suomen muuttoon vaikutti vanhempien vahva virolaista kulttuuria korostava kasvatus. Koska Viroon ei 70-luvulla voinut asettua, Suomi valikoitui eräänlaiseksi vara-Viroksi. Täältä käsin saattoi seurata Suomenlahden takaisen kotimaan kehitystä.

Tämänhetkisessä Venäjän ja länsimaiden turvallisuuspoliittisessa kriisissä on Perendin mukaan ainakin se muutos kolmenkymmenen vuoden takaiseen aikaan verrattuna, että nyt muu maailma katsoo asioita tarkemmin.

– Pitäisi tapahtua uusi 1991, jotta asiat Venäjällä muuttuisivat. Surullista on, että Venäjä ei tiedosta omaa ajattelumalliaan, hän arvioi.