JYUnity

”Jag talar. Du talar. Han talar. Vi tala. I talen. De tala.” Näin pontevasti alkaa Ferdinand Ahlmanin toimittama Ruotsinkielen alkeiskurssi, jonka ensimmäinen painos ilmestyi Helsingissä vuonna 1873 ja joka Jyväskylän seminaarin opiskelijoiden keskuudessa tunnettiin nimellä ”Alkeis-Jussi”. Filosofian maisteri Frans Ferdinand Ahlman (1836–1895) toimi muun muassa senaatin kääntäjänä ja laati myös esimerkiksi sanakirjoja. Jyväskylän seminaarissa ”Alkeis-Jussi” oli käytössä 1800-luvun lopulta vuoteen 1903, jolloin se korvattiin Gertrud Helanderin (myöhemmin Colliander) Ruotsin kielen oppikirjalla, jonka ensimmäinen painos oli ilmestynyt Kuopiossa vuonna 1888 otsikolla Oppikirja Ruotsin kielessä 1.

Jyväskyläläisen oppihistorian kannalta Ahlmanin ”Alkeis-Jussi” on kiinnostava kirja ensinnäkin siksi, että se edustaa seminaarin varhaisinta painettua oppimateriaalia, jossa on vielä paljon tutkittavaa kaikille kielenopetuksen varhaisimmista vaiheista kiinnostuneille. Toiseksi se liittyy osaltaan ajan opiskelijaperinteisiin 1800-luvun lopun ja 1900-luvun alun Jyväskylässä: kirjalla oli nimittäin kyseenalainen kunnia kuulua niihin opuksiin, joita uhrattiin keväisin Seminaarinmäen läheisyydessä sijainneeseen Moirislampeen. 1880-luvulta peräisin oleva lampi oli nimetty Niilin tulvajärven mukaan, ja sen ensisijainen tehtävä Seminaarinmäellä liittyi ennen kaikkea paloturvallisuuteen. Vanha Moirislampi täytettiin 1920-luvulla, eikä se näin ollen ole sama kuin vanhan kampuksen takana nykyisin sijaitseva Moirislampi.

Tiedetään, että seminaarin opiskelijoilla oli tapana rituaalinomaisesti upottaa tenttikirjojaan kyseiseen lampeen ja että juuri ruotsin kielen alkeiskirja lukeutui suosituimpiin uhreihin.

Entä mistä nimi ”Alkeis-Jussi” juontaa juurensa? Nimen taustasta löytyy mielenkiintoinen kuvaus seminaarilaisten kaunokirjallisen albumisarjan Suomen saloilta viidennestä osasta vuodelta 1903, jossa nimimerkki F. L. (todennäköisesti myöhemmin pappisuralla toiminut Frans Lilja) kirjoittaa ”muistokirjoituksen” ruotsin oppikirjalle, jota lukuisat opiskelijapolvet olivat tarmokkaasti päntänneet ja jolle he nyt jättäisivät haikeat jäähyväiset. Vuosi 1903 viitannee juuri siihen, että kirja monien vuosien ahkeran käytön ja aiempien ”hautausyritysten” jälkeen korvattiin uudella, joten ”Alkeis-Jussin” hautajaisilla oli näin ollen myös suurempaa symboliarvoa: uuden vuosisadan alussa oli aika siirtyä uuteen oppikirjaan ja haudata vanha. Nimimerkki F. L. päättää muistosanansa seuraavaan värssyyn:

Här hvilar herr Alchæus.
Syntynyt Helsingissä 1873. Kuollut Jyväskylässä 1903.
Kielen opettaja lyseossa,
Poikain pelko seminaarissa,
Kansan kammo maalla.
Itsellensä kaikki,
Muille ei mitään.
Huokaus hänen muistollensa!

Minkähän tenttikirjan nykyiset Jyväskylän yliopiston opiskelijat upottaisivat Moirislampeen?

Harry Lönnroth
pohjoismaisten kielten professori

_Lähteet:

_{Ahlman, Ferd. (1897), Ruotsinkielen alkeiskurssi. 7. painos. Helsinki: K. E. Holm.}

_{F.L. (1903), ”John Alchæuksen muisto”, Suomen saloilta. Jyväskylän seminaarilaisten albumi 5. Jyväskylä: K. J. Gummerus, s. 186–190.}

_{Helander, Gertrud (1888), Oppikirja Ruotsin kielessä 1. Kuopio: Telén. (2. painos 1892 otsikolla Ruotsin kielen oppikirja. 1 osa.)}

_{Hyvönen, Marja-Liisa, museoamanuenssi, sähköpostit 4.9.2018 ja 26.10.2018.}