JYUnity

Korona-aika on laittanut uutta vauhtia tieteellisen tiedon hyödyntämiseen päätöksenteossa, arvioi Professoriliiton Jyväskylän osaston puheenjohtaja Mika Lähteenmäki. Osasto on yksi Suomen vanhimmista ja sen aktiivijäsenet haluavat lisätä pitkäjänteisen tutkimuksen hyödyntämistä elinkeinoelämässä.

Professoriliiton Jyväskylän osasto perustettiin Lyhty-rakennuksessa Seminaarinmäellä lähes päivälleen 50 vuotta sitten, yhtenä Suomen ensimmäisistä osastoista. Silloin ilta oli jo pimentynyt, käy ilmi pöytäkirjasta.

”Virka-aikana eivät silloinkaan joutaneet koolla olemaan”, sanoo aktiivisen osaston nykyinen puheenjohtaja, venäjän kielen ja kulttuurin professori Mika Lähteenmäki Jyväskylän yliopistosta.

Lähteenmäen mukaan osaston toiminnassa on edelleenkin vahvana tiede- ja yliopistoyhteisön toimintaedellytysten turvaaminen ja kehittäminen, ei ainoastaan yhden ammattikunnan edunvalvonta.

Korona-aikana ajantasainen tutkittu tieto on saanut nostetta. Sen merkitys yhteiskunnan toiminnalle näyttäytyy uudessa valossa, ja tiedolla vaikuttaminen on arvossaan. Viimeaikaiset keskustelut ovat aivan erilaisia kuin taannoiset letkautukset päivystävistä dosenteista, Lähteenmäki sanoo.

Tuttua hankausta edelleen on tutkimuksen, tiedonvälityksen ja päätöksenteon asetelmassa. Usein vaaditaan tarkkaa tai varmaa tietoa nopeasti, mutta professorikunta muistuttaa tiedon rajoista.

”Tieteellisen tiedon luonne pitää ymmärtää. Tutkijoille lähtökohta on, että näissä rajoissa tästä asiasta tiedetään tämä”, kiteyttää koulutuksen tutkimuksen professori Jussi Välimaa.

Uutta tietoa ei ole aina helppo sulatella

Tiedebarometrin mukaan luottamus tieteeseen on hyvällä pohjalla Suomessa. Aina tutkimustieto ei ole kuitenkaan helposti hyödynnettävissä. Päätöksentekijällä on monta lähdettä kuultavanaan, eikä uusi tietokaan ole aina helposti sulateltavaa, sanoo kansanterveyden ja gerontologian professori Taina Rantanen.

Kuten vaikka hänen tuoreen tutkimuksensa tulokset: sen mukaan nykyajan 75- ja 80-vuotiaiden toimintakyky on parantunut merkittävästi verrattuna 1990-luvulla eläneisiin ikätovereihin. Nykyinen eläkejärjestämä on rakentunut aivan toisenlaiselle pohjalle, ja päättäjälle voisi olla riskialtista lähteä ajamaan siihen muutoksia uuden tiedon perusteella, Rantanen arvioi.

”Ihminen voi olla hyväkuntoinen 80-vuotiaaksi asti. Keskimääräinen elinajan odote on nyt 80-vuotiaalle 10 vuotta”, Rantanen kertoo.

Pitkäjänteinen tutkimus pitäisi saada paremmin yrityksiin

Koulutuksella vaikuttamista professorit pitävät tärkeimpänä tavoitteenaan. Siihen liittyy myös tutkimus. Informaatioteknologian professori Tommi Kärkkäinen sanoo, että yliopistojen pitkäjänteisellä perustutkimuksella pitäisi olla vahvempi rooli yritysten toiminnassa. Yliopistojen ja yritysten yhteistyössä syntyy asiantuntijoita, joita elinkeinoelämä tarvitsee, ja yrityksille välittyy tutkimustietoa, mitä tulevaisuudessa kannattaa tehdä.

Yhteisen toiminnan kehittämiseen yliopistot tarvitsevat nykyistä enemmän resursseja, Kärkkäinen sanoo.

”Tutkimustiedon soveltamisessa aikajänteet pitää saada nykyistä optimaalisemmaksi. Tutkimuksen vaikuttavuus huononee, jos mennään pelkästään seuraavan kvartaalin tai välittömän sovellettavuuden ehdoilla”, sanoo Kärkkäinen.

Tutkimuksessa tuloksia mitataan vuosien aikajänteellä.

”Yksi keino tutkimusyhteistyön lisäämiseksi on esimerkiksi väitöstutkimuksissa tehtävän yhteistyön lisääminen”, arvioi ympäristömikrobiologian professori Marja Tiirola neljä vuotta kestävän tohtorikoulutuksen mahdollisuuksia.

”Paras argumentti voittakoon!”

Professoriliiton Jyväskylän osastossa jäseniä on nyt reilut 230, miehiä heistä liki 60 prosenttia. Kaikkiaan Professoriliittoon kuuluu noin 2500 jäsentä. Professoriliiton ja osaston toiminta tarjoaa aktiivijäsenten mielestä tärkeitä – jopa harvinaisia – tilaisuuksia päästä jakamaan ajatuksia eri tieteenalojen edustajien kesken.

Yhdistystyön tarjoamia etuja ovat argumentointi ja konsensuksen hakeminen, sanoo Jussi Välimaa:

”Paras argumentti voittakoon! Tätä olemme noudattaneet. Päätös on aina yhteinen.”

Lokakuun 8. päivänä  koittavan 50-vuotispäivänsä kunniaksi osasto on aloittanut historiikin kokoamisen. Juhlallisuuksia ei järjestetä koronatilanteen vuoksi, mutta jäsenet toivovat, että juhlalle koittaa mahdollisuus ensi keväänä.