JYUnity

Opetushallitus uudisti perusopetuksen päättöarvioinnin kriteerejä, sillä koululaisten arvosanat ja oppimistulokset eivät tutkimusten mukaan enää vastanneet toisiaan. Samalla voimaan tulivat myös kriteerit päättöarvosanoille 5, 7 ja 9, kun aiemmin kriteerit koskivat vain kouluarvosanaa 8.

Miten arvioinnin uudistaminen on onnistunut käytännössä kouluissa?

Tätä tutkitaan parhaillaan opetus- ja kulttuuriministeriön rahoittamassa Parvi-hankkeessa, jonka projektipäällikkönä on tutkimusprofessori Juhani Rautopuro Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitoksesta. Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Helsingin yliopiston kanssa.

Hankkeen loppuraportti valmistuu ensi vuoden loppupuolella. Kysyimme Juhani Rautopurolta väliaikatietoja, näin hän vastasi tärkeisiin kysymyksiin JYUnity-verkkolehdessä.

Miksi Opetushallitus muutti päättöarvioinnin kriteerejä ja perusopetuksen arviointilinjauksia?

• Useat tutkimukset ja oppimistulosten arvioinnit eri oppiaineissa ovat osoittaneet, että koulujen antamat arvosanat eivät vastaa oppimistulosten arvioinneissa osoitettua osaamista. Osoitettuun osaamiseen verrattuna arvosanoissa on vaihtelua niin koulujen välillä kuin myös koulujen sisällä.
• Varsinkin perusopetuksen päättövaiheessa arvosanojen oikeudenmukaisuus on tärkeää, sillä päättötodistuksen keskiarvon perusteella oppilaat valikoidaan/valikoituvat toisen asteen opintoihin. Pahimmassa tapauksessa kohtalona voi olla toisen asteen opinnoista syrjäytyminen. Pääsy toivottuun opinahjoon voi olla kiinni päättötodistuksen keskiarvon desimaalista.

Mitkä ovat tärkeimmät muutokset, joita uudistus toi perusopetuksen arviointiin?

• Uudessa peruskoulun opetussuunnitelmassa (POPS) arviointiluvussa (luku 6) selkiytetään formatiivisen ja summatiivisen arvioinnin toisiaan tukevaa roolia oppilasarvioinnissa. Formatiivisella arvioinnilla tarkoitetaan oppilaan oppimisprosessin arviointia ja summatiivisella arvioinnilla oppiaineelle asetettujen tavoitteiden saavuttamisen arviointia.
• Numeroarviointia aikaistettiin siten, että se aloitetaan neljännellä luokalla. Paikallisten koulutuksenjärjestäjien mahdollisuutta päättää numeroarvioinnin aloittamisen ajankohdasta kavennettiin.
• Suurin uudistus on perusopetuksen päättöarvosanojen kriteereiden laatiminen kaikille oppiaineille kouluarvosanojen viisi, seitsemän ja yhdeksän osalta. Ne tulivat voimaan elokuussa 2021. Aiemmin kuvaukset ovat koskeneet kouluarvosanaa kahdeksan.

Parvi-hankkeessa tutkitaan, miten uudistetut arviointiperiaatteet toimivat käytännössä kouluissa. Miten tätä tutkitaan?

• Kyseessä on kysely- ja haastattelututkimus. Kohderyhmänä ovat koulutoimen johtajat, rehtorit ja aineenopettajat. Tutkimuksessa kartoitetaan muun muassa arviointiuudistuksen johtamista ja toimeenpanoa kunta- ja koulutasolla sekä arviointiuudistuksen toimivuutta opettajien työssä ja opettajien käsityksiä uudistuksesta. Tutkimusta varten kerätään valtakunnallisesti edustava otos.

Millaisista lähtökohdista tutkimukseen lähdettiin eli millaista palautetta uudistuksesta oli tullut opettajilta, oppilailta ja vanhemmilta?

• Aiemmin viittasin jo siihen, mitä useat tutkimukset vuosien ajalta kertovat. Lisäksi Opetushallitus teetätti vuonna 2018 verkkoaivoriihen, jossa kerättiin näkemyksiä perusopetuksen arvioinnista opettajilta, oppilailta ja oppilaiden huoltajilta. Myös monet sidosryhmät (muun muassa Opetusalan Ammattijärjestö OAJ) ovat seuranneet ja kommentoineet uudistusta.

Ensimmäisiä tuloksia saadaan vuonna 2023, ja ne perustuvat opettajille ja rehtoreille suunnattuihin kyselyihin ja haastatteluihin. Mitä näistä voidaan arvioisi mukaan päätellä?

• Kyseessä on opettajakyselyn osalta pitkittäistutkimus, jonka aineisto kerätään syksyjen 2022 ja 2023 aikana. Hankkeen loppuraportti julkaistaan loppuvuonna 2023 ja aineistoa on luonnollisesti tarkoitus hyödyntää jatkotutkimuksissa.

Voidaanko arviointilinjauksia tarvittaessa muuttaa Parvi-hankkeen tulosten perusteella?

• Tämä on tietysti tavoite tietoon ja tutkimukseen perustuvassa päätöksenteossa. Kriteeriuudistuksen tärkein tarkoitus on koulutuksellisen tasa-arvon ja oppilaiden yhdenvertaisuuden takaaminen.