– Viestintä on oleellinen osa tutkijan työnkuvaa, muistutti rehtori Keijo Hämäläinen Tiedeviestinnän karnevaalipäivän avauksessa 30.1.

Hämäläisen mukaan viestintä on valtavan tärkeä työkalu yliopiston sivistystehtävän toteuttamisessa. Rehtori elää niin kuin opettaa, laitoksen PR-assistenttina työuransa aloittanut fyysikko on tätä nykyä aktiivinen yhteiskunnallisen keskustelun kävijä mm. Twitterissä.

Avauksessa kuultiin myös Kaskas Median Maria Ruuskaa, joka pohti, onko tarpeen puhua enää edes viestinnästä vai enemmänkin vuorovaikutuksesta? Avauspuheenvuorot virittivät vilkkaan keskustelun. Yliopistonlehtori Panu Halme muistutti kommentissaan, miten tutkimusta ja opetusta ei kyseenalaista kukaan, mutta yliopiston kolmas tehtävä eli vuorovaikutus yhteiskunnan kanssa on vieläkin vain vapaahtoishommaa. Porkkanoita viestintään ideoitiin yhdessä, mutta viisasten kiveä viestinnästä palkitsemiseen ei vielä löytynyt.

Päivän työpajoissa hiottiin taitoja mm. pitchauksessa, yleistajuisessa kirjoittamisessa sekä viestintäsuunnitelman teossa. Maria Ruuska painotti viestinnän suunnittelun työpajassa, kuinka tärkeää on asettaa viestinnän tavoitteet realistisesti. Hän muistutti, että onnistunutta tiedeviestintää on muukin kuin näkyvyys valtamediassa ja näkyvyys valtamediassa ei automaattisesti tarkoita, että viestinnälle asetettu tavoite saavutetaan.

– Viestintä itsessään ei ole päämäärä. Viestintä on joukko keinoja, joilla parannetaan toiminnan vaikuttavuutta. Vaikuttava viestintä on hyvin suunniteltua viestintää, Ruuska painotti.

Yliopiston suuri tiedeviestintäpäivä järjestettiin nyt ensimmäistä kertaa viestintäpalveluiden ja Pohjoismaiden ainoan tiedeviestintään erikoistuneen viestintätoimiston Kaskas Median yhteistyönä.

Yläkuvassa: Reetta Rönkä haastatteli lihastohtori Juha Hulmia, joka kertoi vinkkejä toimivaan bloggaukseen.