Tutkijatohtori Ruben de Groote on kutsuttu lähes 600 nuoren tutkijan tavoin historialliseen tiedetapahtumaan, jossa lupaavat nuoret tieteentekijät tapaavat alansa Nobel-palkittuja. De Groote ennustaa innostunutta vastaanottoa ydinfysiikan tutkimuksilleen. Hän haluaa ottaa esille myös tieteentekijöihin kohdistuvat kovat odotukset.

Fyysikko, tutkijatohtori Ruben de Groote saattaa peukaloida tulevaisuuttaan, kun hän matkaa pienessä, valitussa Suomen seurueessa Lindauhun Saksaan sunnuntaiksi.

De Groote on kutsuttu lähes 600 nuoren tutkijan tavoin historialliseen tiedetapahtumaan, jossa lupaaviksi arvioidut nuoret tieteentekijät tapaavat alansa Nobel-palkittuja. Tapahtuma on Lindau Laureate Nobel meeting, joka osaltaan yhdistää merkittäviä tiedenaisia ja –miehiä: tapaamisiin on osallistunut  vuosien varrella jo yli 430 nobelistia.

Lindaun tapahtuma on järjestetty vuodesta 1951 alkaen, tänä vuonna se keskittyy fysiikan alaan. Saksaan saapuu tutkijoita lähes 90 maasta. Nobel-palkittuja on tulossa 38. Ruben de Grooten valitsi tehtävään Suomen Tiedeakatemiat -yhteistyöneuvosto.

Picture: Christian Flemming/Lindau Nobel Laureate Meetings, 2018

”Uskon monien vakuuttuvan tutkimuksistamme”

Ruben de Groote on kerännyt kannuksia radioaktiivisten isotooppien tutkimuksessa Jyväskylän yliopiston kiihdytinlaboratoriossa fysiikan laitoksella. Työn alla on juuri nyt uuden kokeellisen mittalaitteiston rakentaminen laserspektroskopian tutkimuslaitteistoon.

Omaa ja tutkimusryhmänsä tutkimusta de Groote varautuu esittelemään Lindaussa nopeissakin kohtaamisissa. Niitä varten tekeillä on puolen minuutin ”hissipuhe”.

”Ydinfysiikan pieni tutkimusala on vahvistanut asemaansa viime vuosina. Uskon monien vakuuttuvan kiihdytinlaboratoriossa tekemästämme radioaktiivisten atomien tutkimustyöstä. Toisaalta, meillä on edelleen paljon opittavaa esimerkiksi atomifysiikan  tutkimusmetodeista, joita on kehitetty paljon vuosikymmenten aikana”, de Groote pohtii.

Hän on varautunut nostamaan esille myös tieteentekijöihin kohdistuvat kovat odotukset.

”Tutkijoiden on yhtä aikaa pystyttävä julkaisemaan, opettamaan, tekemään läpimurtoja ja hankkimaan rahoitusta. Nobelin vuonna 2013 saanut fyysikko François Englert sanoi eräässä haastattelussa, että nykyisillä vaatimuksilla hän tuskin olisi onnistunut akateemisella urallaan. Se on pohtimisen arvoinen arvio, sanoo de Groote.

 ”Kannan nimikylttiä rinnassani ylpeänä”

Lindaun Nobel-tapaaminen on lähes viikon mittainen tapahtuma. Luvassa on päivällisiä, luentoja, posteriesityksä, pieniä puheita siellä täällä, grilli-iltoja, paneelikeskusteluja ja tieteellisiä kävelyjä. Tilaisuus alkaa avajaisseremonioilla ja konsertilla sunnuntaina 30. kesäkuuta.

De Groote sanoo, että luvassa on edustustehtävä, joka tuntuu erityisen hyvältä.

Picture: Julia Nimke/Lindau Nobel Laureate Meetings, 2018.

”Minne tahansa menen, yritän aina edustaa hyvin yliopistoa, kiihdytinlaboratoriota ja Suomea. Tunnen kuuluvani porukkaan ja kannan nimikylttiä rinnassani ylpeänä, sanoo vuonna 2017 Jyväskylän yliopistossa tutkijana aloittanut de Groote.

Lindaussa viikon ohjelma on tiivis paketti, mutta de Groote toivoo sattumalle sijaa.

”Katsotaan sitten, keitä tulee vastaan. Luulen, että luvassa on monia hyviä keskusteluhetkiä hyvin erilaisten ihmisten kanssa. Minusta usein on inspiroivinta, jos keskustelukumppanin ala on kaukana omasta”, de Groote arvelee.

Yksi toive hänellä kuitenkin on:

”Toivoisin tapaavani nobelisti Wolgang Ketterlen. Seurasin YouTubesta lähetyksiä hänen atomifysiikan luennoiltaan MIT:ssä (Massachusettsin teknillinen korkeakoulu). Hän on loistava opettaja!”

Ennen reissua pieniä lähtövalmisteluja on vielä tekemättä, sanoo de Groote. On palautettava mieleen, mistä aiheesta tarkalleen kukin nobelisti on palkintonsa saanut.

”Se olisi kiva muistaa, jos pääsen heitä tervehtimään. Pari kauluspaitaakin pitänee pakata mukaan. Tavallisesti fyysikkojen tapaamiset eivät ole näin muodollisia, hän hymyilee.

Keskustele

  Tilaa  
Ilmoita

Tilaa tuoreimmat JYUNITY-jutut näppärästi sähköpostiisi. Voit tarvittaessa peruuttaa tilauksesi koska tahansa.