JYUnity

Vertaistuella ja vuorovaikutuksella on iso merkitys organisaatiolle suurten muutosten kynnyksellä. Juuri siksi pienistä Helsingin ja Tukholman pörsseistä tuli 1990-luvun alussa maailman ensimmäisiä voittoa tavoittelevia arvopaperipörssejä, muiden seuratessa myöhemmin perässä. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijan mukaan pörssien muutoksesta ja vertaistuen merkityksestä voidaan ja siitä kannattaa ottaa oppia myös muilla yhteiskunnan sektoreilla. 

Pohjoismainen yhteistyö on nukkuva resurssi, jota helposti kritisoidaan tarpeettomana muinaisjäänteenä. Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijatohtori Zeerim Cheung on eri mieltä.

Zeerim Cheung

”Vakaassa tilanteessa sitä voidaan ajatella helposti pullakahveina, kokousteluna ja palkintovirkoina. Mutta kriittisellä hetkellä tämä lepotilassa ollut yhteistyö voidaan aktivoida ongelmia ratkaisevaksi resurssiksi.”

Cheung ja hänen tutkijakollegansa ovat vastikään julkaisseet tutkimusartikkelin, jossa pohjoismainen vertaisyhteistyö, ’peer interaction’, on keskeinen tekijä. Liiketaloustieteellinen tutkimus käsittelee Tukholman ja Helsingin pörssien muuttumista voittoa tavoittelemattomista voittoa tavoitteleviksi ensimmäisinä maailmassa. Teoreettisesti kyse on vertaisorganisaatioiden välisen vuorovaikutuksen roolista merkittävän organisaatiomuutoksen omaksumisessa.

Tutkimus ei ota kantaa siihen, miksi pörssien piti muuttua voittoa tavoitteleviksi, tai oliko se oikea ratkaisu. Kysymys kuuluu, miksi juuri nämä pörssimaailman reunamilla olevat pienet toimijat päätyivät tekemään ison muutoksen ensimmäisinä.

”Vertaisyhteistyö oli tutkimuksemme mukaan yksi erottava tekijä, mikä avitti juuri näitä pörssejä ottamaan askelen tuntemattomaan. Samanlaisen toimijan kanssa on helpompi yhdessä kokeilla uusia ratkaisuja, se tekee siitä yleisemmin hyväksytympää. Muut maailman pörssit seurasivat yksitellen perässä ja nykyään lähes kaikki pörssit ovat voittoa tavoittelevia yrityksiä.”

Yhteistyö kukoistaa myös muilla sektoreilla

Vertaisyhteistyön teoriaa voi soveltaa myös muihin yhteyksiin ja teollisuuden alojen tarkasteluun.

Vertaisyhteistyö ei näy ainoastaan eri maiden välillä, vaan siitä on Cheungin mukaan konkreettisia esimerkkejä myös saman toimialan sisällä toimivien organisaatioiden tapauksissa. Tällaisiksi hän mainitsee esimerkiksi tietoliikenneverkkojen kehityksen edelläkävijyyden Pohjoismaissa sekä käteisautomaatit Suomessa.

”Suomalaiset pankit ovat keskenään kilpailijoita mutta myös vertaisia. Nämä vertaiset koordinoivat keskenään pankista riippumattomat Otto-automaatit, mikä oli aikaansa edellä oleva asia 90-luvulla. Monessa maassa jokaisella pankilla on edelleen omat automaattinsa.”

Cheungin ja hänen kollegoidensa tutkimuksessa perehdyttiin vertaisorganisaatioiden vuorovaikutuksen merkitykseen kahden pörssin historiallisen tapaustutkimuksen kautta. Sen, sekä muiden esimerkkien valossa tutkija toteaa, että toisinaan nukkuvana pidettyä resurssia vertaisten kanssa ei kannata seesteisinä aikoina unohtaa tai pitää tarpeettomana.

”Historia kulkee kriisistä toiseen ja niiden välillä suurin osa ajasta on stabiilia. Jos jokin yhteistyöelin tai käytäntö tuntuu jossain välissä turhalta, voi se osoittautua hyvinkin hyödylliseksi ison muutoksen tai kriisin koittaessa.”

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulun tutkijatohtorin Zeerim Cheungin sekä Robin Gustafssonin (Aalto yliopisto) ja Rasmus Nykvistin (Ratio Institute and Stockholm School of Economics) artikkeli ‘Peer Interaction and Pioneering Organizational Form Adoption: A tale of the first two for-profit stock exchanges’ on julkaistu Organization Studies -lehdessä.