Ruusupuisto tutkii ja keskustelee -sarjan verkkotapahtumien syyskauden avasi ensimmäinen Uno Cygnaeus -luento. Alustajana toimi teatteriohjaajana ja Finlandia-palkittuna kirjailijana tunnettu kulttuurin moniottelija Juha Hurme, joka tarjoili hersyvän historiallis-assosiatiivisen katsauksen Uno Cygnaeuksen elämään. Jutun lopussa on linkki luentoon.
Uno Cygnaeus oli koulujärjestelmän ja kulttuurin kehittäjä.
Vuonna 1810 syntynyt Uno Cygnaeus kuuluu samaan merkkihenkilöiden sarjaan kuin Lönnroth, Runeberg ja Snellman. Näiden neljän 1800-luvun Suomen rakentajan kuvia opettajapariskunnan vesa Juha Hurme katseli lapsuuden kotinsa Veikkarin koulun seinällä Paimiossa 1960-luvun alussa. Myöhemmin hänelle selvisi, että kuvissa äkeän näköisen kansakoulun kehittäjän hahmon takaa löytyikin monipuolinen persoona.
Uutta etsivä opiskelija ja kansainvälinen tutkimusmatkailija
Uno Cygnaeus aloitti koulunsa Hämeenlinnassa. Vuonna 1827 hän siirtyi Turun akatemiaan korkeakouluopintoihin. Samana vuonna Turku ja akatemia kuitenkin vaurioituivat palossa, ja opinnot siirtyivät Aleksanterin yliopistoon Helsinkiin.
Opintoihin meni runsaasti aikaa, ja pääaine vaihtui jatkuvasti. Cygnaeus opiskeli luonnontieteitä, humanismia ja mitä vain keksi kokeilla. Hän oli humupekka, joka suhtautui uuteen uteliaasti ja pelottomalla ilolla. Kun Cygnaeus alkoi miettiä kansakoulun perustaa 25 vuotta myöhemmin, hänellä olikin laaja kokemus ja opintojen pohja tukenaan, eritoten fysiikasta ja luonnontieteistä. Kristittynä hän myös suoritti pikaisesti teologian opinnot ja toimi pappina kansainvälisessä Viipurissa.
Maailmalle avoin ja uutta etsivä Cygnaeus teki tutkimusmatkan Alaskaan Sitkan saarelle. Työnantaja oli venäläis-amerikkalainen kauppakomppania ja tehtävä siirtokunnan pappina ja opettajana. Reitti eteni Etelä-Amerikan kautta pohjoiseen. Rio de Janeirossa näky orjista kahleissaan oli toisenlaisen vapausaatteen omanneelle Cygnaeukselle vavahduttava. Perillä Alaskassa oli hänellä mahdollisuus toteuttaa ihmisyyttä alkuperäisväestön ja arktisen luonnon ympäröimänä vapauden, veljeyden ja tasa-arvon ajatuksin. Tanssi ja luistelu olivat mieluisia harrastuksia. Viiden vuoden päästä 35-vuotias Cygnaeus palasi Alaskasta Pietariin ratsain ja Lena-jokea purjehtimalla. Matkaa kertyi yhteensä maailmanympäryksen verran.
Koulujärjestelmän ja kulttuurin kehittäjä
Aleksanteri II:n aika vapautti autonomisen Suomen politiikkaa. Vuonna 1857 Uno Cygnaeus kirjoitti esityksen koululaitoksen kehittämisestä Wiborg-lehteen ja esitti sen myös senaatille arvioitavaksi. Hänen mukaansa koulun tehtävä oli kehittää lapsia tasapuolisesti henkisesti ja fyysisesti, opettaa heitä laskemaan ja lukemaan sekä myös ymmärtämään lukemansa ja soveltamaan oppimaansa myöhemmissä toimissaan. Cygnaeus ajatteli kansakoulun kuuluvan kaikille lapsille, säädystä ja sukupuolesta riippumatta. Pappissuvun edustajan ajatuksissa monipuolisuus ja yleissivistävyys säilyisivät paremmin, kun ne pidettäisiin erillään kirkosta. Hengenheimolaisia kasvatustieteen alalta olivat Fröbel ja Pestalozzi.
Suomenkielinen kulttuuri heräsi nopeasti kukoistukseensa 1800-luvun lopulla. Yksi kentän tärkeimmistä vaikuttajista oli tuottelias kirjailija ja toimittaja Minna Canth. Ilman Jyväskylän opettajaseminaarissa vietettyä vuotta hänen elämänsä olisi saattanut olla hyvin toisenlainen.
Unon perintö toiselle vuosituhannelle
Hurme näkee, että Uno Cygnaeuksen tärkeinä pitämät asiat ovat toteutuneet Suomen korkeatasoisessa koululaitoksessa hyvin. Tänään 160 vuotta myöhemmin 1860-luvun keinot ovat kuitenkin riittämättömiä. Hurmeen mukaan koronan ja biodiversiteetin kuihtumisen kaltaiset haasteet osoittavat haavoittuvuutemme. Cygnaeuksen perintökin on uhattuna ilman puolustusta ja kannattelua. Viisas ja tasapuolinen järjestelmä vaatii monipuolista jatkokehittelyä.
Vanha teesi sopii myös nykyaikaan: ”Ei riitä, että luemme, vaan meidän pitää ymmärtää lukemamme.” – Nyt esiin nousevat media- ja some-lukutaito, kyky erottaa trollifaktat. Sosiaalinen media on valtava kasvualusta kehnolle sisällölle, Hurme sanoo.
Ruusupuisto tutkii ja keskustelee -formaatin sisällä on nyt kaksi toistuvaa luentosarjaa. Uno Cygnaeus -teemainen tapahtuma pidetään syksyllä tuomassa valoa lokakuuhun. Kevään kynnyksellä maaliskuussa juhlistetaan Minna Canthia. Luentojen teemat liittyvät koulutukseen, kasvatukseen ja kulttuuriin.
JYU Moniviestin: Uno Cygnaeus -luennon tallenne (6.10.2020)
Tilaa JYUnity-lehti
Tilaa tuoreimmat JYUNITY-jutut näppärästi sähköpostiisi. Voit tarvittaessa peruuttaa tilauksesi koska tahansa.