JYUnity

Monille yliopistolaisille etätyö ja etäkoulu ovat tarkoittaneet pitkiä työpäiviä ja -viikonloppuja. Ponnisteluilla on varmistettu myös Norssin koululaisten ja lukiolaisten sekä opettajaopiskelijoiden arjen toimivuus poikkeusoloissa.

Maaliskuun puolivälissä, koulujen sulkemista edeltävänä viikonloppuna Pekka Ruuskasella, Jyväskylän Normaalikoulujen johtavalla rehtorilla, oli kiire. Maanantaiksi täytyi saada Norssin henkilökunta yhteen infotilaisuuksia varten. Sitä ennen oli lyötävä lukkoon poikkeustilanteen toimintamallit.

”Alussa suurin haaste oli tiedotus. Henkilökuntaamme kuuluu satakunta ihmistä, oppilaita on yli tuhat ja ohjatussa opetusharjoittelussa olevia opiskelijoitakin liki kolmesataa. Heidät täytyi tavoittaa ajoissa. Aikaikkuna oli pieni ja tiedotettavia asioita valtavasti.”

Jyväskylän Normaalikoulun linjaus oli selkeä: etäkoulussa opetetaan normaaliarkea tarkoituksenmukaisesti simuloiden. Opetusharjoittelu järjestetään yhtä kunnianhimoisesti ja suunnitelmallisesti kuin ennenkin. Opettajaopiskelijoiden opintojen eteneminen taataan, lasten ja nuorten opetuksen taso säilytetään, opettajien läsnäolo ja tavoitettavuus varmistetaan.

”Joissain Suomen Norsseissa päätettiin keskeyttää opetusharjoittelut. Pääsiäiseen mennessä kaikki Normaalikoulut olivat siirtyneet samankaltaiseen toimintamalliin kuin Jyväskylässä. Meillä etäopetustapojen nopean linjaamisen tukena oli yliopiston rehtoriryhmä, joka kykeni tekemään ripeät ja pedagogisesti kestävät ratkaisut”, Pekka Ruuskanen kiittää ja jatkaa, että kodeista tullut palaute on ollut ilahduttavan positiivista.

”Meidän vahvuutemme ovat valveutuneet ja nykytekniikan hallitsevat opettajat sekä kattava laitekanta, jonka oppilaat ovat saaneet käyttöönsä.”

Norssissa opettava, alakoulun neljännen luokan opettaja, lehtori Taina Puikkonen kuvailee koulun nykyistä arkea rauhallisesti. ”Alussa tilanteen haltuunotto vei paljon tunteja vuorokaudesta, mutta nyt uudet rutiinit ovat jo vakiintuneet. Koulupäivät toteutuvat sovitusti lukujärjestyksen mukaan. Ensin on opetustuokio Google Meetissä, sitten ohjaamme oppilaita heidän harjoitustehtävissään Meetissä, Hangoutsissa tai puhelimitse. Pian käynnistämme ryhmätyöt Meetin keskusteluhuoneissa. Niissä pääsemme harjoittelijoiden kanssa seuraamaan ja avustamaan oppilaiden ryhmätoimintaa.” Kerran kahdessa viikossa Puikkonen soittaa jokaiselle luokkansa oppilaalle. Tarvittaessa oppilaiden tukena työskentelevät myös koulun erityisopettajat sekä koulunkäynnin ohjaajat.

”Varaan aikaa niin paljon, että kukin oppilas ehtii rauhassa kertoa kuulumisiaan ja kysyä asioita kahden kesken.”

Norssien etäopetuksessa toimivat myös opetusharjoittelijat. He observoivat ja opettavat luokkia entiseen tapaan – nyt etäyhteyden välityksellä. Opettajan ja opetusharjoittelijan välinen neuvonpito, ohjaus ja palautteen antaminen tapahtuvat myös verkossa. ”Ohjaaminen on helpompaa, kun ihmisen sanaton viestintä on ruudulla näkyvissä. Puheluihin siirrymme vain siinä tapauksessa, että kaikki ovat joutuneet olemaan koneella koko päivän ja ovat väsyneitä istumaan tietokoneella”, Puikkonen summaa.

Koronaepidemia opettaa

”Poikkeustilanne on sujunut pääsääntöisesti hyvin joustavasti, kiitos siitä kuuluu henkilökunnalle. Joitain muutoksia ja erityisjärjestelyitä on kuitenkin tehty”, kertoo yliopiston kasvatustieteiden laitoksen varajohtaja Tarja Liinamaa. ”Osa opinnoista on siirretty syksystä kevääseen, mikäli se on tukenut opintojen sujuvaa etenemistä.”

Erityisopettajaopiskelijat toimivat pääsääntöisesti luokkaympäristössä eli tapaavat ja ohjaavat erityistä tukea tarvitsevia lapsia etäyhteyden välityksellä. Varhaiskasvatuksen opettajaopiskelijoiden harjoitteluissa olemme joutuneet soveltamaan enemmän. Esiopetuksessa ja päiväkodeissa harjoittelevat opiskelijat ovat lähteneet suunnittelemaan muun muassa sellaisia kokonaisuuksia, joilla lapsia ja lasten perheitä ohjataan kotona tapahtuvan oppimisen ja elämisen alueilla.” Tätä Liinamaa pitää tärkeänä eväänä korona-ajan jälkeiseen tulevaisuuteen.

”Lasten kanssa juuri arjessa oppiminen on keskeistä. Opiskelijat ovat luoneet nyt uusia tapoja tukea myös koko perhettä lasten oppimisen havainnoinnissa ja ohjaamisessa. Tällaiseen ei olisi välttämättä tullut tilaisuutta ilman koronaa.”

Vaajakummussa alakoulun toista luokkaa ja teknistä työtä opettava, koulun TVT-vastaava Tatu Pellinen on huomannut, että nopea etäopetukseen siirtyminen kaappasi opettajat positiiviseen muutosaaltoon. ”Hämmästyttävän nopeasti moni kollega sai vakiinnutettua innovatiivisen ja korkeatasoisen etäopettamisen rutiinin. Tässä suomalaisen koulun vahvuudet nousevat päivänvaloon: opettajien korkea moraali, innostus ja vastuu omista töistään ovat käynnistäneet hyvän kierteen. Ideoita, tietoja ja taitoja jaetaan oman koulun kesken, mutta myös koko maan kattavilla nettifoorumeilla.”

”Yhteisöllisyydestä ja toisten auttamisesta on tullut kouluihin entistä keskeisempi voimavara”.

Juttu on kirjoitettu koronapandemian aikaan Jyväskylässä, yliopiston työyhteisön kuudennella etätyöviikolla. Kirjoittamisen aikana kului kolme litraa teetä ja maisema olohuoneen ikkunan takana oli häikäisevä.