JYUnity

Tuore kysely kertoo, mitä kielten opettajat ajattelevat koulujen kielivalinnoista. Vastausten perusteella pelätään koulujen kielitarjonnan ja suomalaisten kielitaidon kapenevan. Kieltenopettajat odottavat nyt puheiden sijaan tekoja, tutkimuksen tekijät summaavat vastauksia.

– Lukiossa määrää pitkä matikka tahdin. Kieliä arvostetaan juhlapuheissa, kuvasi yksi opettaja tilannetta vastauksessaan. Kysely Suomen kielivarannosta ja koulujen kielivalinnoista tehtiin tammikuussa. Siihen vastasi 347 kieltenopettajaa eri koulutusasteilta ja eri puolilta Suomea.

Tutkimuksen toteuttivat ma-professori Katja Mäntylä ja yliopisto-opettaja Outi Veivo Turun yliopistosta sekä yliopistonopettaja Jaana Toomar ja lehtori Pirjo Pollari Jyväskylän yliopistosta.

Esteet ovat ennen kaikkea rakenteellisia

Opettajat ja koulut ovat tehneet voitavansa. Kyselyn vastaajista 90 prosenttia kertoi, että heidän oppilaitoksessaan on tehty työtä kielivalintojen monipuolistamiseksi: järjestetty kielimaistiaisia, tiedotettu vanhempia, yhdistetty ryhmiä ja pidetty yhteyksiä syntyperäisiin kielenpuhujiin.

Vastaajista 63 prosenttia totesi, että vaaditut ryhmäkoot ovat liian suuria. Valinnaisten kielten ryhmiä ei siis synny tai eritasoisia ryhmiä yhdistetään. Kielet koetaan muihin valinnaisaineisiin nähden työläiksi.

Yli puolet lukion opettajista kertoi, että valinnaiset kielet jätetään kesken. Syynä on se, että ne eivät mahdu lukujärjestykseen ja erityisesti se, että niistä ei ole hyötyä korkeakoulujen todistusvalinnassa. Erään pessimistisen arvion mukaan lyhyet kielet häviävät kouluista viiden vuoden sisällä. Vastaajista yli puolet kertoi valintojen kapenemisen vaikuttavan heidän työhönsä jo nyt.

Opettajat kaipaavat koulutuspoliittisia ratkaisuja

Valtaosa lukion opettajista toivoi, että korkeakoulujen opiskelijavalinnan pisteytysjärjestelmää uudistettaisiin siten, että valinnaisten kielten ja ruotsin opiskelu olisi kannattavaa. Kaikista vastaajista 75 prosenttia kaipasi kunnille ja kouluille lisää resursseja kielten opetukseen ja 57 prosenttia muutoksia tuntijakoon.

Liian usein ensimmäiseksi kieleksi on tarjolla vain englantia ja ruotsin kielen taito on heikkoa. Vastauksissa ihmeteltiin, miksei tämä herätä suurempaa huolta päättäjissä, korkeakouluissa ja työelämässä, vaikka Suomen kielivaranto kapenee huolestuttavasti.

– Pelkkä laiska englanti ei riitä kansakunnalle, vaikka yksilö voikin kuvitella niin, eräs vastaaja totesi.

Julkaisutiedot:

Mäntylä, K., Veivo, O., Pollari, P. & Toomar, J. (2021). English only? Kielten opettajien käsityksiä kielivalintojen monipuolistamisen esteistä ja keinoista. Kieli, koulutus ja yhteiskunta, 12(2).

Lisää kyselystä Kieliverkoston sivuilla