Opettajaopiskelijat ohjasivat kesän aikana toimintaa Ukrainasta paenneille lapsille ja nuorille. Joustavuus kriisitilanteissa antaa opiskelijoille mahdollisuuden tehdä yhteiskunnallisesti hyödyttäviä asioita osana opintojaan.
Helmikuussa alkaneen kriisin seurauksena Suomeen muutti lyhyessä ajassa kymmeniä tuhansia ukrainalaisia, erityisesti äitejä eri-ikäisten lastensa kanssa. Vaikka koulunkäynti lapsille järjestyi joko uudessa asuinkunnassa tai etänä Ukrainasta käsin, vaikutti kesän lähestyessä siltä, että moni lapsi ja nuori jää useaksi kuukaudeksi ilman ohjattua, pedagogista toimintaa.

Eija Aalto
Opettajankoulutuslaitoksen koulutuksesta vastaava varajohtaja, yliopistonlehtori Eija Aalto sanoo, että opettajankoulutuslaitoksessa on usein reagoitu yhteiskunnan akuutteihin tilanteisiin nopeasti.
Aalto kertoo toiminnan taustalla olevan ajatus siitä, että koulutusta viedään ulos yliopistolta ja opiskelijoita ohjataan ratkomaan aitoja ongelmia osana opintoja.
Muun muassa pakolaiskriisin aikaan vuonna 2015 suomi toisena kielenä -aineenopettajiksi opiskelevat kävivät kuukauden ajan vastaanottokeskuksessa opettamassa suomea. Tämä poiki myös vastaanottokeskusten ohjaajille suunnatun koulutuksen siitä, miten ohjaajat voivat työssään tukea turvapaikanhakijoiden suomen taitojen kehittymistä.
Opettajakuntamme on varsin joustavaa siinä, että opintojaksoja voi räätälöidä ja suoritustapoja muokata siten, että opiskelijat voivat tehdä yhteiskunnallisesti hyödyttäviä asioita osana opintojaan.
– Esimerkiksi koronakeväänä 2020 lähes sata OKL:n opettajaopiskelijaa toimi oppilaiden ja opettajien tukena tarjoamalla etäohjausta oppilaille, Aalto kertoo.
– Pyrimme myös toteuttamaan YVV-tehtäväämme hyödyttämällä yhteiskuntaa tilanteissa, joissa tuelle on tarvetta ja meillä osaamista pulmien ratkomiseen. Kesällä ukrainalaislapsille ja -nuorille järjestetty toiminta on yksi esimerkki opettajankoulutuksen yhteiskunnallisesta vuorovaikutuksesta ja konkreettisesta opiskelijoiden toimijuuden tukemisesta.
Kymmenet ukrainalaiset lapset saivat ohjattua kesätoimintaa
Kesän toiminta saatiin suunniteltua, järjestettyä ja toteutettua lyhyessä aikataulussa, josta toimintaa organisoinut opiskelija Matilda Rannankari kiittää projektiin osallistuneiden panosta ja muita apua tarjonneita. Esimerkiksi tilat toiminnalle järjestyivät kaupungin kautta ja Suomen Punainen Risti järjesti projektiin osallistuneille opiskelijoille avuksi etäkoulutuksen traumaattisista oloista tulevien lasten kohtaamiseen.

Yhdessä leivottu piirakka maistui. Kuva: Matilda Rannankari
Toimintaan osallistui 40–50 alle kouluikäistä tai alakouluikäistä lasta ja 20–30 yli 13-vuotiasta nuorta. Opettajaopiskelijoita mukana oli yhteensä 17.
Pienemmille lapsille toimintaan sisältyi muun muassa pelailua, askartelua, ryhmäytymisleikkejä ja keskusteluja. Etenkin yli 13-vuotiaiden toiminnassa merkityksellisimmäksi osoittautui nuorten keskinäisen vuorovaikutuksen tukeminen.
– Lapset ja nuoret saivat toiminnan kautta uusia tuttavia ja kavereita. Yli 13-vuotiaiden ryhmä tutustui myös nuorisonohjaajiin, joka voi rohkaista osallistumaan nuorisotoimintaan syksyn tullen, kertoo Matilda Rannankari.
Opettajankoulutuslaitoksen järjestämästä kesätoiminnasta voi lukea lisää Keskisuomalaisen artikkelista. Kieliverkoston lehdessä toimintaa organisoineet Sanna Mustonen (OKL), Matilda Rannankari ja Eija Aalto kertovat projektin taustoista ja annista.
Tilaa JYUnity-lehti
Tilaa tuoreimmat JYUNITY-jutut näppärästi sähköpostiisi. Voit tarvittaessa peruuttaa tilauksesi koska tahansa.