JYUnity

Koronapandemia on pistänyt kriisiviestinnän ennen näkemättömällä koetukselle. Millainen on uutismedian osa tässä globaalissa näytelmässä? Kuinka virallinen koronaviestintä on vaikuttanut kansalaisten asenteisiin, tunteisiin ja esimerkiksi rokotusaktiivisuuteen? Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu on mukana kansainvälisessä tutkimuksessa, joka selvittää tiedotusvälineiden ja muiden sidosryhmien roolia kuuden maan koronaviestinnässä.

Maailman median ykkösuutisaihe viimeisen puolentoista vuoden ajalta on Covid19-pandemia. Suomeen asti maaliskuussa 2020 ulottunut koronavirus on siitä saakka pitänyt paikkansa uutisten etusivuilla lähes päivittäin.

Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulu (JSBE) on mukana johtamassa kansainvälistä tutkimusta, jossa selvitetään, mitä tästä ajasta voidaan viestinnän johtamisen näkökulmasta oppia. Tutkimusryhmää vetää viestinnän johtamisen professori Chiara Valentini.

Professori Chiara Valentini johtaa kansainvälistä tutkimusryhmää.

”Tutkimuksen keskeisin tavoite on selvittää, millainen rooli medialla ja muilla viestinnän sidosryhmillä on ollut koronaviestinnässä ja vertailla kuutta maata: millä tavoilla erilainen viestintä on niissä vaikuttanut ihmisten asenteisiin ja käyttäytymiseen, ja miksi?” Valentini kertoo.

Tänä vuonna alkaneessa tutkimuksessa kerätään sekä määrällistä että laadullista tutkimusaineistoa kuudesta maasta: Suomesta, Ruotsista, Australiasta, Italiasta, Etelä-Koreasta ja Yhdysvalloista. JSBE:n tiimi vastaa kolmesta ensin mainitusta.

Tavoitteena varautuminen seuraavaan kriisiin

Professori Valentinin mukaan viestinnällä on keskeinen rooli yleiseen mielipiteeseen ja sitä kautta vaikutusta ihmisten käyttäytymiseen. Toisin sanoen suoraan siihen, miten viranomaisten neuvoja noudatetaan ja otetaanko rokotteita vai ei. Tässä tutkimuksessa keskitytään erityisesti uutismedioiden rooliin.

”Pyrimme valottamaan median toimintaa pandemian aikana. Onko mediassa ollut tilaa ja näkyvyyttä erilaisille mielipiteille ja marginaalisille ryhmille. Tavoitteena on myös selvittää kansalaisten tuntemuksia ja ajatuksia vastaanottamiensa uutisten ja viestinnän laadusta”.

Tutkimuksen tulosten toivotaan auttavan viestinnän ammattilaisia eri maissa ymmärtämään paremmin oman työnsä merkitystä ja vaikutuksia tulevissa kansallisissa ja maailmanlaajuisissa kriisitilanteissa.

”Koronapandemia ei ole viimeinen terveyskriisi, jonka koemme. Tutkimuksemme paras lopputulos olisi, jos voisimme oppia tästä ja parantaa viestintävalmiuksiamme. Toivomme myös, että kollegamme tiedotusvälineissä voisivat tutkimuksen tulosten pohjalta peilata omaa toimintaansa: mitä voisi tai pitäisi tehdä toisin seuraavan kerran kun kansallinen tai maailmanlaajuinen kriisi iskee.”

JSBE:n osalta tutkimus jatkuu kesään 2023 asti. Tutkimusta rahoittaa Helsingin Sanomain säätiö.