JYUnity

Jyväskylän yliopistossa tutkitaan perhosten avulla eläinten viestintää. Joka kesä laboratorio-oloissa akatemiaprofessori Johanna Mappesin tutkimusryhmän perhosfarmilla syntyy tuhansia perhosia, mutta tänä kesänä talteen saatiin poikkeuksellinen yksilö. Kyseessä on gynandromorfi, jolla on sekä koiraan että naaraan perintötekijät.

Poikkeuksellinen perhonen syntyi laboratoriossa, jossa kasvatetaan täpläsiilikäs-perhosia (Arctia plantaginis) eläinten viestinnän, signaloinnin, tutkimuksiin. Perhosten avulla tutkitaan, millaisia viestejä yksilöt värityksensä avulla lähettävät saalistajilleen ja lajitovereilleen.

Laboratorio-oloissa perhosen elinkierto nopeutuu ja sukupolvia voi syntyä kaksikin kesässä eli tuhansia yksilöitä kesässä. Siipivilinässä gynandromorfi tuli ensimmäistä kertaa vastaan.

Mitä nämä ovat?

Perhosyksilö kuvattiin laboratoriossa. Kuvaaja: Ossi Nokelainen

”Kyseessä on yksilö, jolla on yksilö, josta puolet on koirasyksilöstä ja puolet naaraasta, ikään kuin veitsellä leikaten keskeltä kahtia. Ilmiö liittynee yksilönkehityksessä tapahtuvaan solunjakautumisen alkuvaiheissa mitoosissa tapahtuneeseen häiriöön”, kertoo tutkijatohtori Ossi Nokelainen Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitokselta.

Ovatko nämä yleisiä?

”Gynandromorfisia perhosia syntyy luonnossa joskus, mutta usein liian harvoin, jotta niitä voitaisiin kerätä riittävä määrä esimerkiksi käyttäytymistutkimukseen”, sanoo Nokelainen.

Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteiden laitoksella yksilöstä otettiin dna-näyte kummaltakin puolelta, jonka jälkeen sen siivet levitettiin näyttelykuntoon. Tämän jälkeen yksilö valokuvattiin laboratoriossa näkyvän studiovalon lisäksi ultravioletti- sekä infrapunakanavilla.

”Vaikka tällaiset erikoisyksilöt ovat kovin kiinnostavia, niiden harvinaisuuden johdosta ne jäävät useasti kuriositeeteiksi”, toteaa tutkijatohtori Nokelainen.

Lisätietoja voi kysyä Ossi Nokelaiselta ja Evolution of predator-prey interactions -tutkimusryhmästä