JYUnity

Jyväskylän yliopiston kahdeksan uutta professoria kertovat tieteenalojensa tuoreista tutkimusaiheista videoiduilla juhlaluennoilla. Juhlaluennot julkaistaan verkossa Jyväskylän yliopiston Moniviestin-kanavalla 9.12. ja ne ovat nähtävissä kaksi viikkoa. Linkki luentoihin tämän jutun lopussa. Poimintojamme luennoista:

Korkeakoulututkimuksen professori Taina Saarinen on viime vuosina keskittynyt erityisesti kieleen ja siihen liittyviin kansainvälistymisen, tasa-arvon ja osallisuuden kysymyksiin korkeakoulupolitiikassa. Viime aikoina hänen tutkimuskiinnostuksensa on alkanut kääntyä akateemisen työn ja hyvinvoinnin kysymyksiin.

Ajattelemme usein, että hyvä tutkimus on tyylikäs, mietitty, viimeistelty ja johdonmukainen paketti. Mitä jos onkin niin, että mokat eivät olekaan vaan ryppyjä siinä tutkimusprosessin varrella vaan se itse asia, Taina Saarinen pohtii.

Varhaiskasvatuksen professori Niina Rutanen johtaa parhaillaan Suomen Akatemian hanketta Trace in ECEC – Lasten sosio-spatiaaliset suhteet ja eletyt kokemukset varhaiskasvatuksen siirtymissä. Siinä seurataan yksivuotiaiden lasten varhaiskasvatuksen aloitusta ja siirtymiä ryhmistä toiseen aina esiopetukseen saakka.

Elämme aikaa, jolloin lapsuuden arvo on tunnistettu ja tunnustettu, kuten myös lasten oikeus osallisuuteen yhteiskunnan ja yhteisöjen jäseninä. Usein näistä keskusteluista jätetään ulos kaikkein nuorimmat, eli alle kolmivuotiaat, joita luonnehditaan enemmänkin haavoittuvuuden ja tarvitsevuuden näkökulmasta, Niina Rutanen sanoo.

Aiheina psykologian ja yritysetiikan yhdistäminen sekä eläinten sopeutuminen ympäristöön

Psykologian professorin Taru Feldtin tutkimusta kuvaavat vahvasti eri ammattiryhmien työntekijöihin kohdistuneet laajat pitkittäistutkimukset. Feldt on tutkimusryhmineen luonut myös uutta psykologian ja yritysetiikan tieteenalat yhdistävää tutkimuslinjaa, joka on erikoistunut eettisesti kestävän hyvinvointiosaamisen kehittämiseen nykypäivän organisaatioissa. Professuurissaan hän aikoo osallistua aktiivisesti yhteiskunnalliseen työelämää koskevaan keskusteluun.

Katson tärkeäksi tuoda keskusteluun ihmisen hyvinvoinnin ja kohtuullisuuden näkökulmaa. Kun puhutaan työelämän suorituksista ja tuloksista, meidän täytyy aina muistaa, että suoritusten takana on ihminen, jonka hyvinvointi on työssä suoriutumisen tärkein perusta, Taru Feldt korostaa.

Eläinekologian professori Tapio Mappes on erikoistunut evolutiivisen ekologian tutkimukseen, jossa tavoitteena on ennustaa eläinten sopeutumista ja kehitystä ohjaavia mekanismeja erilaisissa ympäristöoloissa. Mappesin mukaan hyönteis- ja lintupopulaatiot ovat vähentyneet laajoilla alueilla maailmanlaajuisesti. Muutokset ovat niin laajoja, että syynkin pitää olla joku hyvin laaja ja voimakas, hän sanoo.

Hyviä ehdokkaita ovat ilmastonmuutos, mutta myös eläinten elinympäristöjen häviäminen ja muuttuminen, kuten myös ihmisen toimesta ympäristöön leviävät vierasaineet, esimerkiksi torjunta-aineet. Asiaa mutkistaa vielä se, että nämä tekijät voivat yhdessä voimistaa toistensa vaikutusta. On tärkeää tietää mitkä eläinlajit häviävät ja mistä ne häviävät, Tapio Mappes kertoo.

Aiheina virusten infektiomekanismit, opetuksen kehittäminen ja monikielisyyden tukeminen

Solu- ja molekyylibiologian professori Varpu Marjomäen tutkimusalaa on monitieteinen nanotiede. Varpu Marjomäki on erikoistunut enterovirusten infektiomekanismeihin, mutta enterovirusten lisäksi hän tutkii myös koronaviruksia.

Jotta pystyttäisiin kehittämään turvallisia ja tehokkaita antiviraalisia aineita, pitää ymmärtää paljon perusasioita sekä tehokkaista molekyyleistä että viruksen käyttäytymisestä. Tämä on sellaista perustutkimusta, jonka arvoa ei aina ymmärretä, kunnes havaitaan, että tietoa voi käyttää uuden lääkkeen pohjana, Varpu Marjomäki toteaa.

Fysiikan professorin Pekka Koskisen tehtävät keskittyvät laskennalliseen nanofysiikkaan. Koskinen on pitkän linjan opetuksen ja opetusmenetelmien kehittäjä. Hän on ollut kehittämässä monia palkittuja uusia oppimismalleja ja -menetelmiä.

Opetuksen kehittämistä hallitsevat aivan samat lait kuin luonnossakin: fysiikan lait. Yksi esimerkki niistä on: Opetuksen suunta ei muutu hetkellisellä voimalla, vaikka se olisi suurikin; opetuksen suunnan muutokseen voimaa pitää kohdistaa pitkä aika, Pekka Koskinen tähdentää.

Vähemmistökielet ja kielitaidon kehittäminen on kasvatustieteen professorin Heidi Harju-Luukkaisen tutkimuksen tärkeä painopistealue. Hän pohtii, millaiset valmiudet opettajilla on tukea, ymmärtää ja kohdata kaksi- ja monikielisyyttä ja muita kulttuureita.

Muuttuneessa yhteiskunnassa opettajat tarvitsevat täydennyskoulutusta monikulttuurisessa koulutuksessa ja viestinnässä sekä kaksi- ja monikielisyyden tukemiseen liittyvissä teemoissa. Tämän lisäksi myös opettajankoulutuksen tulee seurata yhteiskunnan muutosta ja tarjota tuleville opettajille osaamista näissä aihealueissa, Heidi Harju-Luukkainen painottaa.

Yksittäisen luennon kesto on noin 10 minuuttia. Avaussanat esittää vararehtori Henrik Kunttu.

Luennot ovat nähtävissä 9.12. alkaen Moniviestimessä: https://moniviestin.jyu.fi/ 2 viikon ajan.

Linkki professorien esittelysivulle