JYUnity

Jyväskylän yliopisto julkaisi hiljattain tutkimustiedon, joka tarttui laajalti tiedotusvälineisiin. Professori Taina Rantasen johtama tutkimusryhmä sai selville ainutlaatuisessa tutkimuksessa, että 75–80-vuotiaiden toimintakyky on nyt merkittävästi parempi kuin ikätovereilla 30 vuotta sitten. Tutkimustieto noteerattiin kotimaassa ja siitä uutisoitiin laajasti myös kansainvälisesti monissa uutislehdissä.

Gerontologian tutkimus on tuorein esimerkki vaikuttavasta hyvinvoinnin tutkimuksesta, jota maan ainoassa liikuntatieteellisessä tiedekunnassa tehdään. Tutkimuksen tuoreimmat tulokset nuorentuneista iäkkäistä saivat laajaa kansainvälistä huomiota.

Kaikki tutkijaryhmän jäsenet ovat antaneet haastatteluja kansainvälisille medioille, englanninkielistä tutkimustiedotetta on luettu yliopiston sivuilla noin 19 000 kertaa ja tuloksia on raportoitu jopa 100 kielellä.

”Laaja huomio yllätti sikäli, että yleensä vain huonot uutiset ovat uutisia. Oli hienoa, että myönteiset uutiset vanhuudesta kiinnostivat tiedotusvälineitä”, professori Taina Rantanen sanoo.

Julkaistut kaksi artikkelia ovat osa Suomen Akatemian ja Euroopan tutkimusneuvoston rahoittamaa laajaa tutkimuskokonaisuutta, jotka käsittelevät vanhenemisen kohorttieroja ja aktiivisena vanhenemista. Ikivihreät-projektin laaja ikääntyvien ihmisten toimintakykyä käsittelevä aineisto kerättiin vuosien 1989–1990 aikana.

Toistuvat tutkimukset seuraavat lasten ja nuorten hyvinvointia

Tiedekunnassa tutkitaan laajasti myös liikuntakäyttäytymistä ja sen vaikutuksia hyvinvointiin ihmisen elämän eri vaiheissa.

Lasten ja nuorten hyvinvointia ja liikuntakäyttäytymistä tutkitaan ”Lasten ja nuorten liikuntakäyttäytyminen Suomessa” tutkimuksessa (LIITU) kahden vuoden välein.

Liikuntatieteellisen tiedekunnan terveyden edistämisen tutkimuskeskus johtaa yhteistyötutkimusta, jossa kootaan tietoa suomalaisten lasten ja nuorten liikuntakäyttäytymisestä sekä liikuntaan liittyvistä asenteista, arvoista ja kokemuksista sähköisen kyselyn sekä objektiivisen liikemittarin avulla. Tutkimusta johtaa apulaisprofessori Sami Kokko.

Koululaisten terveyttä seurataan monipuolisesti myös toisessa, jo 40 vuotta jatkuneessa tutkimuksessa. Tutkimus tunnetaan Suomessa WHO-koululaistutkimuksena. Kyseessä on Maailman terveysjärjestön WHO:n kanssa yhteistyössä toteutettavasta kansainvälinen ”Health Behaviour in School-aged Children (HBSC)” -tutkimus.

Tutkimuksessa tarkastellaan monipuolisesti koululaisten koettua terveyttä, hyvinvointia ja terveystottumuksia nuorten arkisissa sosiaalisissa ympäristöissä. Tutkimuksen aineistot kerätään neljän vuoden välein.

”WHO-koululaistutkimuksen merkitys osana tiedekunnan opettajankoulutusta ja sen kehittämistä on merkittävä. Tutkimus on myös tärkeä osa kansainvälisen terveysopetuksen kehittämistä”, apulaisprofessori Leena Paakkari sanoo.

Tutkimuksen tuo korkeatasoista, kansainvälisesti vertailukelpoista ja yhteiskunnallisesti puhuttelevaa tutkimustietoa kouluikäisten lasten ja nuorten terveyden kokemuksista ja terveyskäyttäytymisestä. Lisäksi siinä tarkastellaan koulun, perheen ja muiden sosiaalisten kontekstien merkitystä nuorten terveyden ja hyvinvoinnin kokemuksiin sekä terveystottumuksiin.

Koululaisten terveys kiinnostaa suomalaisia ja mediaa – terveystiedon opettajat jalkauttavat tietoa kouluihin

Sekä WHO-Koululaistutkimus että LIITU-tutkimuksen tulokset ovat saaneet suomalaisessa mediassa runsaasti huomiota tulosten julkaisujen aikana. Medioiden kanssa on tehty yhteistyötä ja luovutettu heille tutkimustuloksia ennen virallista julkaisua, jotta he ovat voineet valmistautua ajoissa ja tuottaa materiaalia.

”Yhteistyö on toiminut ja media on tarttunut hyvin näihin aiheeseen. LIITU-tutkimuksen tulokset ovat laajasti kiinnostaneet mediaa, ja se on hyvä asia. On tärkeää käydä julkista keskustelua lasten ja nuorten liikunnan määristä ja siitä, miten heidät saataisiin liikkumaan enemmän”, Sami Kokko sanoo.

Myös WHO-Koulualaistutkimuksen teemat kuten esimerkiksi sosiaalinen media, yksinäisyys ja terveyden lukutaito ovat tärkeitä yhteiskunnallisia aiheita. Tutkimuksen dataan pohjautuvat tutkimushankkeet ovat saaneet runsaasti yliopiston ulkopuolista rahoitusta.

”WHO-Koululaistutkimuksen vahvuutena on sen tiivis linkittyminen liikunnan- ja terveystiedon opettajankoulutukseen ja tutkimustietoa käytetään pedagogisen kehittämisen taustalla. Ajankohtainen tutkimustieto jalkautuu siten terveystiedon opettajien kautta suomalaisiin kouluihin”, tutkijatohtori Nelli Lyyra sanoo

Lisätietoja liikuntatieteellisen tiedekunnan tutkimuksesta löytyy verkkosivuiltamme: jyu.fi/sport/fi/tutkimus