Kaksoistutkinnon suorittanut Soila Lemmetty työskenteli ravintolakokkina, kun haave opettajuudesta heräsi. Hän ei uskonut omiin mahdollisuuksiinsa yliopiston tutkinto-opiskelijana, mutta päätti silti aloittaa kasvatustieteen perusopinnot avoimessa yliopistossa. Lopulta avoimen väylä vei yliopistoon, ja nykyisin maisteriksi valmistunut Lemmetty tutkii työelämää Jyväskylän yliopiston tohtorikoulutettavana. 

Nuorena Soila Lemmetty piti ravintola-alaitsestään selvänä ammatinvalintana: innokas kotikokki tiesi, että alalla riittää töitä, jolloin taloudellinen itsenäistyminen olisi helppoa. Lemmetty haki ammattiopistoon peruskoulun jälkeen keväällä 2006. Hän päätti ohimennen täyttää hyväksymispäätöksen mukana tulleen kyselyn kiinnostuksesta suorittaa myös ylioppilastutkinto ammatillisen koulutuksen ohessa. 

Soila Lemmetty

Soila Lemmetty aloitti työuransa ravintola-alalla. Hän on parhaillaan tutkijavierailulla Genevessä.

”Peruskoulussa olin tavallinen koululainen kelvollisella keskiarvolla, eikä päättötodistuksesta löytynyt ainuttakaan seiskaa huonompaa arvosanaa. Kirjoitin kaksoistutkinnon suorittaneelle tyypillisesti neljä ainetta. Kirjoitukset menivät tavoitteiden mukaisesti – läpi, mutta arvosanat vaihtelivat A:sta M:ään”, Lemmetty kertoo koulumenestyksestään. 

Parin keittiössä vierähtäneen työvuoden jälkeen Lemmetty harkitsi yliopisto-opiskelua, mutta akateemisuus tuntui kuitenkin vieraalta. Lopulta lähipiiri kannusti häntä avoimen opintoihin. Harppaus tuntemattomaan kannatti. 

Aloittaessani kasvatustieteen perusopinnot Jyväskylän yliopiston avoimessa yliopistossa jäin välittömästi koukkuun. Ensimmäisistä oppimistehtävistäni saamani kannustava, rakentava ja monipuolinen palaute vahvisti uskoa omiin kykyihin yliopisto-opiskelijana samalla, kun opintojen sisällöt sytyttivät palon kasvatustiedettä kohtaan. 

”Oppimistehtävistäni saamani kannustava, rakentava ja monipuolinen palaute vahvisti uskoa omiin kykyihin yliopisto-opiskelijana.”

Opiskelu työn ohessa tarkoitti pitkiä päiviä ja opinnoille omistettuja loma-aikoja, mutta ravintolatyö tarjosi rahoituksen opinnoille ja vastapainoa kirjojen lukemiselle. Toisaalta avoimen yliopiston joustavat ja monimuotoiset opiskelutavat myös mahdollistivat samanaikaisen työssä käynnin. 

Maisterikoulutukseen avoimen väylältä 

Heikohkon ylioppilastodistuksen vuoksi pääsy varsinaiseksi tutkinto-opiskelijaksi tuntui Lemmetystä ensin kaukaiselta siitä huolimatta, että kasvatustieteen perusopintojen arvosanat olivat kiitettäviä. Opintojen edetessä halu kokonaisen tutkinnon opiskeluun kuitenkin kasvoi, ja Lemmetty selvitti, miten voisi hakea yliopistoon. 

Avoimen yliopiston väylä näyttäytyi lähes täydelliseltä vaihtoehdolta minulle: väylän kautta hakeutuminen ei perustunut siihen, mitä valintoja olen tehnyt menneisyydessä, vaan siihen, mitä tavoittelen nyt ja tulevaisuudessa. 

Jyväskylän yliopiston kasvatus- ja aikuiskasvatuksen koulutusohjelman avoimen väylällä täytyi opiskella tuolloin noin 100 opintopistettä. Pakettiin kuului tieteenalan perus- ja aineopintojen lisäksi yhden sivuaineen suorittaminen sekä kieli- ja viestintäopintoja. Lisäksi keskiarvon täytyi olla 3 asteikolla 15, mikäli mieli tutkinto-opiskelijaksi. Nykyisin koulutusohjelman väyläopintoihin kuuluvat pakollisena vain perus- ja aineopinnot, yhteensä noin 60 opintopistettä.  

”Avoimen väylän kautta hakeutuminen ei perustunut siihen, mitä valintoja olen tehnyt menneisyydessä, vaan siihen, mitä tavoittelen nyt ja tulevaisuudessa.”

Lemmetyllä meni 1,5 vuotta väyläopintojen suorittamiseen. Hän aloitti JYU:n tutkinto-opiskelijana vuonna 2012 valmistuen jo vuoden kuluttua kandidaatiksi. 

Maisteriopintoihin valitsin pääaineekseni aikuiskasvatustieteen, jonka sisällä syvennyin erityisesti työelämän tematiikkaan. Taustani keittiötyössä alkoi näyttäytyä erilaiselta työelämätutkimuksen ja aikuiskasvatustieteen näkökulmasta. Juuri ammatillinen tausta alkoikin kääntyä vahvuudekseni – tuosta kokemuksesta löytyi valtavasti ammennettavaa teoreettisen ymmärryksen tueksi. 

Väitöskirjaa ja väylän kehittämistä 

Soila Lemmetyn neljä viimeisintä vuotta on vierähtänyt sekä tutkimus- ja opetustehtävissä että suunnittelijan töissä kasvatustieteiden laitoksella ja avoimessa yliopistossa. 

Soila Lemmetty

Lemmetty tutkii eettistä johtamista ja luovuutta työelämässä.

Viimeistelen väitöskirjaani itseohjautuvasta oppimisesta teknologia-alan työssä. Työskentelen kasvatustieteiden laitoksella projektitutkijana organisaatioiden eettistä johtamista ja luovuutta tarkastelevassa tutkimushankkeessa.” 

Nyt, alkuvuonna 2020, Lemmetty on tutkijavierailulla Genevessä, Websterin yliopistossa. Hän kirjoittaa kansainvälistä kokoomateosta sekä tutkimusartikkelia luovuudesta työelämässä yhdessä luovuustutkija Vlad Glaveanun kanssa.

Lisäksi Lemmetty on niin työnsä kuin kokemuksensakin puolesta mukana Toinen reitti yliopistoonhankkeessa (TRY) kehittämässä avoimen väyliä vastaamaan yhä paremmin työikäisten jatkuvan oppimisen haasteisiin sekä toisen asteen ja sen jo suorittaneiden nuorten tarpeisiin. 

Lemmetty toivoo väylän mittaavan jatkossakin väyläopinnoissa menestymisen lisäksi myös hakijan motivaatiota, jotta tulevaisuuden tavoitteilla olisi enemmän merkitystä kuin menneillä valinnoilla. Uudistuva avoimen väylä tarjoaa koulutusmahdollisuuksia monenlaisille hakijoille lähtökohdista ja ylioppilastodistuksen yksittäisistä arvosanoista riippumatta. 

Avoimen yliopiston väylällä mahdollisuuksia ei määritä menneisyyden virheet tai väärät valinnat, eikä väylällä pärjääminen riipu satunnaisesta onnistumisesta tai epäonnistumisesta.” 

 

Lue lisää avoimen väylästä:

Avoimen väylät Jyväskylän yliopistoon
JYU:n uudet valintaperusteet on julkaistu (JYU:n uutiset 19.11.2019)
Toinen reitti yliopistoon -hankkeen sivut
Kohtuulliset hakuehdot, selkeät valintaperusteet ja riittävästi tukea – näkökulmia avoimen väylän uudistamiseen (JYU avoimen blogi 26.11.2019)

Tilaa tuoreimmat JYUNITY-jutut näppärästi sähköpostiisi. Voit tarvittaessa peruuttaa tilauksesi koska tahansa.