JYUnity

Kaikki suomalaiset pelaavat – lauantailottoa, Mölkkyä mökillä, taskuhirviöiden metsästystä matkapuhelimella töihin kävellessä tai Returnalia kotikonsolilla. Pelikulttuurin tutkimus lähestyy pelejä ja niihin liittyviä asioita kulttuurisena ja sosiaalisena ilmiönä. Tutkijat analysoivat esimerkiksi sitä, miten ihmiset muodostavat peliyhteisöjä.

”Alalla voi keskittyä johonkin erityiseen alueeseen tai johonkin tiettyyn peliin”, tutkijatohtori Jonne Arjoranta kertoo. Hän työskentelee Pelikulttuurien tutkimuksen huippuyksikössä. Se on Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopistojen yhteishanke.”

Elektroninen urheilu on huippuyksikön Jyväskylän osahankkeessa tutkijoita kiinnostava kohde – itse pelien ohella tietenkin.

”E-sports urheilumaistuu vauhdilla kaiken aikaa. Siihen tuodaan myös elementtejä perinteisen kilpaurheilun maailmasta, hankitaan vaikkapa pelipaidat yhtenäistämään joukkueen ilmettä”, Arjoranta vertaa.

Digitaalisten pelien harrastajien oheen on kehittynyt laaja ammatikseen pelaavien joukko. Alan kilpailuja myös seurataan perinteisten urheilutapahtumien tapaan. Kilpailut voidaan järjestää isoilla areenoilla, joissa katsomo täyttyy yleisöstä. Pelaaminen on ollut jo näytöslajina olympialaisissa ja alalla toivotaan, että se saataisiin mukaan olympialajien valikoimaan.

E-urheilu on saanut alkunsa Etelä-Koreassa kuluvan vuosituhannen alussa ja pelaamisen ammattimaistuminen alkoi kehittyä samoihin aikoihin. Etelä-Koreassa on pitkä kilpailullinen pelikulttuuri, jota on myös valtiollisesti tuettu.

Ammattilaisen e-urheilijan elämä on samanlaista kuin muidenkin urheilijoiden elämä.

”He käyttävät päivänsä treenaamiseen tai peleihin liittyvien tehtävien toimintojen harjoittamisen. Alalla liikkuvat isot rahat, puhutaan jopa miljoonien dollareiden kilpailuista”, Arjoranta kommentoi.

Pokémon GO on ollut tuottoisa menestystarina

Muutama vuosi sitten elektronisten pelien kiistaton suosikki niin Suomessa kuin muuallakin oli Pokémon GO. Puistoissa ja jalkakäytävillä näkyi Jyväskylässäkin hitaasti askeltavia ryhmiä kännyköihinsä tuijottaen pokemoneja pongaamassa.

Heti julkistamisen jälkeen vuonna 2016 Pokémon GO ylitti kaikki kaupalliset odotukset. Latauksia tuli reilussa kahdessa kuukaudessa yli 550 miljoonaa ja peli tuotti sen julkaisseelle Nianticille voittoa arviolta 950 miljoonaa dollaria vuoden loppuun mennessä.

Arjoranta oli mukana tutkimusryhmässä, joka kartoitti Pokémon GO -pelaajien kokemuksia. Suurimmalla osalla tutkimukseen osallistuneista oli pelistä myönteistä sanottavaa. Yksi sen kiistaton vaikutus liittyi terveyteen, se sai ihmiset liikkumaan. Pokémonia pelasivat kaiken ikäiset ja sen ympärille muodostuneissa ryhmissä edistyneemmät ohjasivat kokemattomampia.

Tutkimuskyselyyn annetut vastaukset voi tiivistää niin, että pelaajat tunsivat itsensä sosiaalisemmiksi, kokivat rutiininsa merkityksellisemmiksi, ilmaisivat enemmän myönteisiä tunteita ja olivat motivoituneempia tutkimaan ympäristöään. Vastauksissa kerrottiin esimerkiksi: Aiemmin hengailin vain kotona, töistä väsyneenä. Pokémonien metsästäminen sai lähtemään kotoa. Tai myös: Peli tekee paikasta toiseen kävelemisestä paljon hauskempaa.

Kaikella on kuitenkin pelimaailmassa oma aikansa. Vaikka Pokémonia pelataan yhä, suurin innostus on hiipunut.

”On tyypillistä, että kun kiinnostus laimenee ja käyttäjien määrä hiipuu, niin sosiaalinen koukuttavuus vähenee”, Arjoranta huomauttaa.

Suomi vahvasti mukana tutkimuksessa

Paitsi muodit ja trendit, pelien suosioon vaikuttaa jonkun verran myös tekniikan kehitys. Mobiilipelit ovat Suomessa suosittuja. Pelejä kehittävät ja julkaisevat firmat saattavat pistää mahtavia summia markkinointiin, jolla houkutellaan käyttäjiä.

On kuitenkin monia hyvinkin arvaamattomia pelien sisältöön vaikuttavia seikkoja, joiden merkitystä käyttäjien kiinnostukseen on vaikea ennakoida. Yhtä yksiselitteistä vastausta jonkin pelin suosioon eivät alan tutkijatkaan osaa mainita.

Pelitutkimuksen isoja keskuksia on Ranskassa ja Yhdysvalloissa. Myös Suomi ja muut Pohjoismaat ovat tutkimuksen kentällä hyvin edustettuja.

”Konferensseissa Suomi on yleensä hyvin edustettuna, väkilukuun suhteutettuna jopa yli oman kokonsa”, Arjoranta arvioi.

Pelitutkimuksen kansainvälinen järjestö DiGRA on perustettu Tampereella.

Pelitutkimuksesta on äskettäin ilmestynyt tuore kokoomateos Pelit kulttuurina. Se on puheenvuoro pelisivistyksen puolesta. Samalla se osoittaa, kuinka erottamaton osa arkea pelaaminen on.

Digitaalisten viihdepelien lisäksi kirja käsittelee urheilua, rahapelejä ja pelien suhdetta taiteeseen ja leikkiin. Kirja avaa pelien maailmoja niillekin, jotka eivät miellä itseään pelaajiksi. Vastapainon julkaiseman teoksen ovat toimittaneet Usva Friman, Jonne Arjoranta, Jani Kinnunen, Katriina Heljakka ja Jaakko Stenros.