JYUnity

Vuonna 1974 valmistuneen Jyväskylän yliopiston pääkirjaston alkuaikoihin mahtuu arkkitehdin vaihdos, riitelyä sijainnista sekä kuningatar Elisabethin vierailu. Keltainen kirjasto –näyttely avaa kirjaston värikkäitä vaiheita.

70-luvun alku oli hyvinvointivaltion rakentamisen aikaa, ja yliopisto-opiskelijoiden määrä kasvoi tasaisesti. Alvar Aallon suunnitteleman päärakennuksen kirjastosiipi oli jo käynyt ahtaaksi. Tarvittiin suurempi kirjasto.

Alun perin myös uuden kirjaston suunnittelutyö oli annettu Aallon käsiin. Lopulta Aalto kuitenkin vetäytyi kirjaston suunnittelusta. Siitä, miksi näin kävi, ei edelleenkään ole varmaa tietoa. Yksi selitys on, että arkkitehtuurin uudet suuntaukset ja kaupungin asemakaava rajoittivat Aallon suunnittelutyötä liikaa.

”Arkkitehdin roolista tuli hyvin erilainen.”

-Valtion rakennuttamiskäytänteissä oli siihen aikaan tapahtunut suuri muutos. Aalto sai vielä aiemmissa yliopistorakennuksissa vapaat kädet. Rakentamista alettiin nyt ohjata paljon tarkemmin, ja siinä oli mukana sellaisia arvoja kuin taloudellisuus, kertoo Riikka Mäkipelkola, toinen näyttelyn käsikirjoittajista.

Tilannetta paikkaamaan valittiin Arto Sipinen, joka oli hiljattain voittanut arkkitehtikilpailun Mattilannemen ja Ylistön kampusten rakentamisesta. Kirjastosta tuli ensimmäinen Sipisen monista Jyväskylän yliopistolle suunnittelemista rakennuksista.

Matti Salmi, JY/Avoimen tiedon keskus/Tiedemuseon kuva-arkisto

Avoin kirjasto

Ennen 70-lukua kirjastojen kirjoja säilytettiin varastoissa ja ne piti pyytää lukusalikäyttöön kirjastonhoitajilta. Muutosta tilanteeseen ajoi Eeva-Maija Tammekann, silloinen ylikirjastonhoitaja.

-Tammekann oli sitä mieltä, että kaikki lähivarastot täytyy ehdottomasti sijoittaa lukusaleihin, jotta ihmiset pääsevät itse kirjahyllyille ja selaamaan kirjoja, kertoo toinen käsikirjoittaja Riikka Javanainen.

Idea kohtasi voimakasta vastustusta, mutta Tammekann sai tahtonsa läpi, ja tieto tuli ensimmäistä kertaa vapaasti saataville kirjaston lukusaleihin. Valmistuessaan kirjasto oli Pohjoismaiden suurin tieteellinen kirjasto lukusalipaikoissa mitattuna.

-Kirjastorakennuksessa konkretisoituu sen ajan yhteiskunnallisia pyrkimyksiä: koulutuksen laajeneminen, avoimuus ja tasa-arvo. Halusimme avata ihmisten silmät katsomaan tätä rakennusta nyt, kun se vielä on alkuperäisessä asussaan, Javanainen kiteyttää.

Kirjasto sai avautuessaan huomiota niin Suomessa kuin kansainvälisissä arkkitehtuuri- ja kirjastopiireissäkin. Moni vieraili tutustumassa kirjastoon, tunnetuimpana Englannin kuningatar Elisabeth. Katso videolta, mitä Eeva-Maija Tammekann kertoo Elisabethin vierailusta.

Nyt edessä on uusi murros, sillä kirjasto uudistuu keväällä 2019 alkavan peruskorjauksen myötä. Myös kirjaston tuoreemmat vaiheet halutaan tallentaa. Kerro muistosi kirjastosta täällä. Kirjasto palvelee peruskorjauksen ajan väistötiloissa.

KELTAINEN KIRJASTO – Jyväskylän yliopiston kirjastorakennuksen vaiheita –näyttely pääkirjaston Ex Libris -näyttelytilassa (B, 2. krs.) 18.4.2019 saakka.