Tammikuu on perinteisesti nähty alennusmyyntien kulta-aikana. Alennusmyyntien syiden, sekä kuluttajien ostokäytöksen takaa löytyy useita tekijöitä. Myös lisääntyvä ympäristötietoisuus sekä ilmastonmuutos ovat vaikuttaneet tapaan, jolla alennusmyynnit toimivat.

 

– Alennusmyynteihin ihmiset ajaa yleisimmin kaksi päätekijää: joko käytännöllisyys, tai mielihyvän hakeminen. Käytännöllinen alennusmyynneissä asioiva saattaa ostaa esimerkiksi jo ensi joulun lahjat halvalla, kun taas hedonistisempi kuluttaja nauttii uuden löytämisen mahdollisuudesta tai säästetyn rahan kuluttamisen tuottamasta mielihyvästä, kertoo Jyväskylän yliopiston markkinoinnin professori Outi Uusitalo.

”Tapa kuluttaa on vuosien mittaan muuttunut hyvin impulsiiviseksi”

Uusitalon mukaan pääsyy tammikuun alennusmyyntisesonkiin löytyy vähittäiskaupan vuosikierrosta. Talvisesongin tuotteista halutaan päästä eroon, sillä varaston tarpeeton ylläpitäminen tulee kaupalle kalliiksi. Nykypäivänä talvialennusten sisältöön vaikuttaa lisäksi kuluttajien aiempaa ennakoimattomampi ostokäyttäytyminen. Esimerkiksi lämmin alkutalvi saattaa jättää toppatakit sekä sukset kaupan hyllylle odottamaan lumisia pakkaskelejä.

– Tässä mielessä tapa kuluttaa on vuosien mittaan muuttunut hyvin impulsiiviseksi. Tämä heijastuu alennusmyynteihin myös siten, että jos koko talvesta tuleekin lämmin, joutuvat kaupat myymään talvisesonkituotteitaan suuremmalla alennuksella, Uusitalo kertoo.

”Tuotteiden laatuun on panostettu viime vuosina enemmän”

Outi Uusitalo

Tammikuun alennusmyynneissä talviurheilutuotteet ja talvivaatteet ovat suurimmat tuoteryhmät. Näiden lisäksi talvialessa on usein paljon esimerkiksi elektroniikkaa, sekä kodintekstiilejä. Uusitalon mukaan tällä vuosikymmenellä tapahtunut talouden yleinen elpyminen sekä jatkuvasti lisääntyvä ilmastotietoisuus vaikuttavat siihen, millaisia tuotteita alennusmyynneistä ostetaan.

– Tuotteiden laatuun on panostettu viime vuosina enemmän. Alennusmyynnistä ostetaan myös normaalisti kalliita design- tai laatutuotteita siksi, koska tavallisella kuluttajalla ei olisi niihin välttämättä muuten varaa, tai korkeiden hintojen maksaminen ei houkuta. Viime vuosina pinnalle nousseet ostolakot ja muut liikakulutuksen vastaiset kampanjat voivat olla hyvinkin suosittuja joissain kansanosissa, mutta koko kansan ostokäyttäytymisessä näkyvää tilastollista vaikutusta niillä ei ainakaan toistaiseksi ole.